Suomen Pankki julkaisi tuoreen ennusteensa, jonka mukaan Suomen talous supistuu kuluvana vuonna 0,2 prosenttia. Ensi vuoden kasvuodotus jää vaatimattomaan 0,2 prosenttiin, mikä tarkoittaa käytännössä talouden polkemista paikallaan. Heikko näkymä haastaa hallituksen taloustavoitteet ja lisää painetta kotitalouksien ostovoimaan.
Talous kutistuu toista vuotta peräkkäin
Suomen Pankin marraskuussa julkaisema ennuste maalaa synkän kuvan Suomen talouden tilasta. Bruttokansantuote supistuu vuonna 2025 arviolta 0,2 prosenttia, ja vuodelle 2026 odotettu kasvu jää ainoastaan 0,2 prosenttiin. Käytännössä tämä tarkoittaa, että Suomen talous on lähes pysähdyksissä kahden vuoden ajan.
Ennusteen mukaan talouden toipuminen on ollut odotettua hitaampaa. Yksityinen kulutus on pysynyt vaimeana korkean korkotason ja heikentyneen ostovoiman vuoksi. Investoinnit ovat jääneet mataliksi epävarman suhdannetilanteen ja geopoliittisten jännitteiden takia.
Työttömyysasteen ennustetaan pysyvän korkealla tasolla myös ensi vuonna. Suomen Pankin arvion mukaan työttömyys nousee noin 8,5 prosenttiin vuonna 2026, mikä on selvästi korkeampi kuin euroalueen keskiarvo.
Vientiteollisuus kärsii edelleen Euroopan heikosta kysynnästä, eikä selvää käännettä parempaan ole näköpiirissä ennen vuotta 2027.
Miksi kasvu on näin vaimeaa?
Suomen talouden ongelmat ovat rakenteellisia ja suhdanteellisia. Euroopan keskuspankin tiukka rahapolitiikka on pitänyt korot korkealla, mikä on leikannut erityisesti rakennusinvestointeja ja asuntokauppaa. Rakennussektori on supistunut merkittävästi, ja uusien asuntojen aloitukset ovat romahtaneet historiallisen alhaiselle tasolle.
Suomen tärkeimmät vientimarkkinat Saksassa ja Ruotsissa ovat kärsineet omista talousongelmistaan. Saksan teollisuustuotanto on laskenut jo pitkään, mikä heijastuu suoraan suomalaisten konepaja- ja teknologiayritysten tilauskantaan.
Kotitalouksien velkaantuneisuus ja korkeat asumiskustannukset syövät ostovoimaa. Vaikka inflaatio on hidastunut, reaalipalkat eivät ole vielä palautuneet inflaatiohuippua edeltävälle tasolle.
Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn arvioi tilannetta
Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn on kommentoinut taloustilannetta varovaisesti. Hänen mukaansa Suomen talouden rakenteelliset haasteet vaativat pitkäjänteistä politiikkaa.
”Suomen talouden kasvupotentiaali on heikentynyt viime vuosina. Tarvitsemme toimia, jotka vahvistavat tuottavuutta ja työvoiman tarjontaa”, Rehn on todennut aiemmissa yhteyksissä.
Ekonomistit ovat arvioineet, että Suomen talouden ongelmat eivät ratkea pelkällä suhdannekäänteellä. Väestön ikääntyminen, työvoimapula tietyillä aloilla ja heikko tuottavuuskehitys muodostavat pitkän aikavälin haasteita.
Mitä tämä tarkoittaa suomalaisille?
Kotitalouksille heikko talouskasvu näkyy epävarmana työllisyystilanteena. Yt-neuvottelut ovat jatkuneet useilla toimialoilla, ja uusia irtisanomisia on odotettavissa erityisesti teollisuudessa ja kaupan alalla.
Sijoittajille tilanne on haasteellinen. Helsingin pörssin yleisindeksi on kehittynyt heikommin kuin useimmat eurooppalaiset vertailuindeksit. Matala talouskasvu painaa yritysten tulosodotuksia ja jarruttaa osakkeiden arvonnousua.
Asuntomarkkinoilla hintojen lasku on tasaantunut, mutta selvää käännettä nousuun ei ole näkyvissä. Korkojen mahdollinen lasku vuoden 2026 aikana voi tuoda helpotusta asuntovelallisille, mutta vaikutus näkyy viiveellä.
Julkisen talouden osalta heikko kasvu vaikeuttaa hallituksen sopeutustavoitteita. Verotulot jäävät arvioitua pienemmiksi, mikä lisää painetta leikkauksiin tai lisävelkaantumiseen.
Seuraavaksi katseet EKP:n korkoratkaisuissa
Merkittävin tekijä Suomen talouskehitykselle lähikuukausina on Euroopan keskuspankin rahapolitiikka. EKP:n odotetaan laskevan ohjauskorkoa asteittain vuoden 2026 aikana, mikä voisi elvyttää investointeja ja kulutusta.
Suomen Pankki päivittää ennustettaan seuraavan kerran kesäkuussa 2026. Siihen mennessä nähdään, toteutuuko ennustettu vaatimaton 0,2 prosentin kasvu vai kääntyykö talous jälleen supistumaan.
Hallituksen kehysriiheen keväällä 2026 kohdistuu suuria odotuksia. Talousnäkymien heikentyessä paineet lisätoimille kasvavat.
