Suomen bruttokansantuotteen kasvu jää ensi vuonna alle prosentin, arvioivat johtavat talousennustajat. Heikentynyt vientikysyntä ja kotitalouksien varovainen kulutus painavat kasvunäkymiä, eikä käännettä parempaan ole näköpiirissä ennen vuoden 2026 jälkipuoliskoa.
Kasvuennusteet painuvat alle prosentin
Suomen Pankin joulukuussa julkaisema ennuste arvioi Suomen talouden kasvavan ensi vuonna vain 0,5 prosenttia. Vielä kesällä keskuspankki ennusti 1,2 prosentin kasvua. Ennusteen heikkeneminen johtuu ennen kaikkea euroalueen ennakoitua heikommasta talouskehityksestä ja teollisuuden tilauskantojen supistumisesta.
Valtiovarainministeriön tuorein suhdannekatsaus on linjassa Suomen Pankin arvion kanssa. Ministeriön ekonomistit odottavat BKT:n kasvavan 0,4–0,7 prosenttia vuonna 2025. Työttömyysasteen ennustetaan nousevan 7,8 prosenttiin nykyisestä 7,2 prosentista.
Yksityinen kulutus, joka muodostaa noin puolet Suomen BKT:sta, kasvaa ministeriön arvion mukaan vain 0,3 prosenttia. Kotitaloudet ovat edelleen varovaisia, vaikka inflaatio on hidastunut 2,1 prosenttiin lokakuussa.
Investoinnit supistuvat ennusteen mukaan 1,2 prosenttia. Erityisesti rakennusinvestoinnit ovat jyrkässä laskussa – uusien asuntojen aloitusmäärä on pudonnut 40 prosenttia vuoden 2022 huipusta.
Globaali epävarmuus heijastuu vientiin
Suomen viennin näkymät ovat synkentyneet merkittävästi syksyn aikana. Saksan teollisuuden ongelmat heijastuvat suoraan suomalaisiin vientiyritykiin, sillä Saksa on Suomen kolmanneksi suurin vientimaa 5,8 miljardin euron vuosiviennillä.
Teknologiateollisuuden tilauskannat ovat supistuneet 12 prosenttia vuodentakaisesta. Erityisen voimakasta pudotus on ollut konepaja- ja metallituoteteollisuudessa, jossa tilaukset ovat laskeneet 18 prosenttia.
Myös Kiinan talouden hidastuminen vaikuttaa suomalaisyrityksiin. Metsäteollisuuden vienti Kiinaan on supistunut 23 prosenttia tammi-lokakuussa, mikä näkyy erityisesti sellun ja kartongin kysynnässä.
Etlan Vartia: ”Rakenteelliset ongelmat painavat”
Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan toimitusjohtaja Aki Kangasharju kuvaa tilannetta huolestuttavaksi. ”Suomen talouden ongelmat eivät ole pelkästään suhdanneluonteisia. Meillä on rakenteellisia haasteita tuottavuudessa ja työmarkkinoiden kohtaannossa, jotka eivät korjaannu itsestään”, Kangasharju sanoo.
Nordean pääekonomisti Tuuli Koivu puolestaan korostaa korkotason merkitystä. ”Euroopan keskuspankin koronlaskut alkavat vaikuttaa talouteen täydellä teholla vasta ensi vuoden jälkipuoliskolla. Odotamme, että kotitalouksien ostovoima alkaa parantua kesällä 2025, mikä tukee kulutusta loppuvuodesta.”
Suomen Yrittäjien pääekonomisti Mika Kuismanen on huolissaan pk-yritysten tilanteesta. ”Konkurssien määrä on noussut 14 prosenttia viime vuodesta. Erityisesti rakennus- ja kuljetusaloilla tilanne on kriittinen. Monet yritykset ovat selvinneet koronavuosien yli, mutta korkojen nousu ja kysynnän hiipuminen ovat nyt liikaa.”
Mitä tämä tarkoittaa kotitalouksille ja sijoittajille
Heikko talouskasvu näkyy työmarkkinoilla viiveellä. Työttömyyden ennustetaan nousevan vuoden 2025 aikana, mikä lisää painetta kotitalouksien talouteen. Erityisesti nuorten ja vastavalmistuneiden työllistyminen vaikeutuu.
Sijoittajille tilanne tarjoaa sekä riskejä että mahdollisuuksia. Helsingin pörssin yleisindeksi on laskenut vuoden alusta 8 prosenttia, ja arvostustasot ovat historiallisesti matalalla. P/E-luku on keskimäärin 12, kun pitkän aikavälin keskiarvo on 15.
Asuntomarkkinoilla hintojen lasku jatkuu pääkaupunkiseudun ulkopuolella. PTT:n ennusteen mukaan vanhojen kerrostaloasuntojen hinnat laskevat ensi vuonna vielä 2–4 prosenttia muualla Suomessa, kun taas Helsingissä hinnat vakautuvat.
Säästäjille korkotason lasku tarkoittaa heikeneviä talletuskorkoja. Määräaikaistalletusten korot ovat jo laskeneet 3,5 prosentista noin 2,5 prosenttiin, ja laskun odotetaan jatkuvan.
Kevään kehysriihi ratkaisee suunnan
Hallituksen kevään kehysriihestä odotetaan päätöksiä, jotka vaikuttavat merkittävästi talouden suuntaan. Valtiovarainministeriö valmistelee parhaillaan esityksiä julkisen talouden tasapainottamiseksi.
Valtion budjettivaje on tänä vuonna noin 12 miljardia euroa, ja velkasuhde BKT:hen nousee yli 80 prosentin vuoteen 2027 mennessä ilman uusia sopeutustoimia. EU:n finanssipoliittiset säännöt edellyttävät Suomelta korjaavia toimia jo ensi vuonna.
Seuraava merkittävä talousindikaattori julkaistaan tammikuun puolivälissä, kun Tilastokeskus raportoi marraskuun työllisyysluvut. Suomen Pankin seuraava ennustepäivitys on maaliskuussa 2025.
