Tilastokeskuksen tuoreet luvut vahvistavat synkän kuvan Suomen taloudesta: kansantalouden tuotanto laski lokakuussa 2025 verrattuna vuodentakaiseen. Taantumapelot saavat lisää tuulta purjeisiinsa, kun heikko suhdanne jatkuu jo neljättä kuukautta peräkkäin.
Tuotannon volyymi painui miinukselle
Tilastokeskus julkaisi torstaina 12. joulukuuta tiedot Suomen kansantalouden tuotannosta lokakuulta 2025. Luvut osoittavat, että talouden kokonaistuotannon volyymi supistui verrattuna vuoden 2024 loka-joulukuun keskiarvoon.
Kausitasoitettu tuotantoindeksi osoittaa, että Suomen talouskasvu on ollut negatiivista koko syksyn ajan. Lokakuun lasku jatkaa kesästä alkanutta alamäkeä, joka on nakertanut toiveita talouden elpymisestä.
Erityisen huolestuttavaa on, että lasku tapahtui samanaikaisesti, kun muualla euroalueella on nähty varovaisia merkkejä talouden stabiloitumisesta. Suomi näyttää jäävän jälkeen muista Pohjoismaista ja EU:n ydintalouksista.
Tilastokeskuksen kansantalouden tilinpidon mukaan tuotannon heikkous koskettaa laajasti eri toimialoja, eikä kyse ole vain yksittäisen sektorin ongelmista.
Taantuman varjo pitenee
Suomen talous on kamppaillut vuodesta 2022 lähtien useiden kriisien keskellä. Korkojen nopea nousu, rakennusalan romahdus ja vientiteollisuuden vaikeudet ovat nakertaneet kasvun edellytyksiä. Vaikka korkotaso on kääntynyt laskuun vuoden 2024 aikana, elvyttävä vaikutus ei ole vielä näkynyt reaalitaloudessa.
Euroopan keskuspankki on laskenut ohjauskorkoja useaan otteeseen vuoden 2024 jälkipuoliskolla ja 2025 alkupuolella, mutta rahapolitiikan keventymisen vaikutukset näkyvät tyypillisesti vasta 12–18 kuukauden viiveellä. Suomessa kotitaloudet ovat yhä varovaisia kulutuspäätöksissään korkean velkaantuneisuuden vuoksi.
Hallituksen finanssipolitiikka on ollut kiristävää julkisen talouden tasapainottamispaineiden vuoksi, mikä on lisännyt talouden vastatuulta. Leikkaukset ja veronkorotukset ovat vähentäneet kotimaista kysyntää kriittisellä hetkellä.
Ekonomistit varoittavat pitkittyneestä taantumasta
Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn on toistuvasti varoittanut, että Suomen talouden rakenteelliset ongelmat vaativat pitkäjänteisiä ratkaisuja. Väestön ikääntyminen, heikko tuottavuuskehitys ja korkea julkinen velka muodostavat yhdistelmän, joka rajoittaa talouspoliittista liikkumavaraa.
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla on arvioinut, että Suomen BKT saattaa supistua koko vuonna 2025, mikäli loppuvuoden kehitys ei merkittävästi parane. Tämä tarkoittaisi kahden peräkkäisen vuoden negatiivista kasvua eli teknistä taantumaa.
Nordean pääekonomisti Tuuli Koivu on korostanut, että vientisektorin elpyminen on Suomen talouden avainasia. Metsäteollisuuden ja teknologiatuotteiden kysynnän kasvu voisi nostaa talouden kasvu-uralle, mutta globaali epävarmuus ja kauppapoliittiset jännitteet varjostavat näkymiä.
Työmarkkinat kovilla, investoinnit jäissä
Heikon taloustilanteen vaikutukset näkyvät jo selvästi työmarkkinoilla. Tilastokeskuksen mukaan työttömyysaste on noussut vuoden 2025 aikana ja yt-neuvottelujen määrä on kasvanut merkittävästi verrattuna edellisvuoteen.
Investoinnit ovat jääneet matalalle tasolle erityisesti rakennusalalla. Asuntorakentamisen aloitukset ovat historiallisen alhaisella tasolla, ja teollisuusinvestoinnit ovat lykkaantuneet epävarman kysyntätilanteen vuoksi. Tämä vaikuttaa negatiivisesti myös tulevien vuosien kasvupotentiaaliin.
Kuluttajien luottamus on pysynyt heikkona koko vuoden. Kotitaloudet priorisoivat velkojen lyhentämistä ja säästämistä kulutuksen sijaan, mikä pitää kotimaisen kysynnän vaimeana. Kaupan ala on kärsinyt erityisen paljon varovaisesta kuluttajakäyttäytymisestä.
Seuraavaksi katseet BKT-ennakossa
Tilastokeskus julkaisee joulukuun tuotantoluvut helmikuussa 2026. Koko vuoden 2025 bruttokansantuotteen ennakkotieto valmistuu maaliskuussa, jolloin saadaan kokonaiskuva vuoden taloudellisesta kehityksestä.
Hallituksen on määrä antaa kehysriihen yhteydessä keväällä 2026 arvionsa talouspoliittisista toimista. Talousnäkymien synkkyys lisää painetta harkita elvyttävämpiä toimia, mutta julkisen talouden tila rajoittaa liikkumavaraa. Suomen talouden suunta ratkeaa pitkälti sen mukaan, miten vientimarkkinat kehittyvät ja onnistuuko korkotason lasku vihdoin elvyttämään kotimaista kysyntää.
