Suomen Pankki laski tiistaina arviotaan Suomen talouskasvusta vuodelle 2025 merkittävästi. Uuden ennusteen mukaan bruttokansantuote kasvaa ensi vuonna vain 0,2 prosenttia aiemmin odotetun 0,5 prosentin sijaan. Pääjohtaja Olli Rehn varoitti, että vuosia jatkunut velkaantuminen toimii nyt talouskasvun jarruna ja pakottaa Suomen historialliseen talouspolitiikan suunnanmuutokseen.
Kasvuennuste romahti lähes nollaan
Suomen Pankin joulukuussa julkaisema ennuste piirtää synkän kuvan Suomen talouden lähitulevaisuudesta. Keskuspankki leikkasi vuoden 2025 kasvuennustetta 0,3 prosenttiyksikköä, mikä tarkoittaa käytännössä talouden polkemista paikallaan.
Ennusteen heikkenemisen taustalla on useita tekijöitä. Kotitalouksien ostovoima on edelleen heikko korkeasta inflaatiosta toipumisen keskellä, vientimarkkinoiden kysyntä on vaimeaa ja investoinnit ovat jääneet odotettua matalammalle tasolle. Erityisesti rakennussektori kärsii edelleen vuonna 2022 alkaneen taantuman jälkimainingeista.
Suomen Pankin mukaan julkisen talouden velkaantuminen on noussut tasolle, joka alkaa konkreettisesti rajoittaa hallituksen liikkumavaraa elvyttävässä talouspolitiikassa. Velkasuhde on kivunnut yli 80 prosenttiin suhteessa bruttokansantuotteeseen.
Keskuspankki varoittaa, että ilman merkittäviä rakenteellisia uudistuksia Suomen talous ajautuu hitaan kasvun kierteeseen, josta irtautuminen vaikeutuu vuosi vuodelta.
Vuosikymmenen velkaantuminen kääntyi jarruksi
Suomen julkinen velka on kasvanut merkittävästi 2010-luvun alusta lähtien. Finanssikriisin jälkeen alkanut velkaantumiskehitys kiihtyi koronapandemian aikana, jolloin valtio joutui ottamaan miljardien eurojen edestä uutta velkaa talouden tukemiseksi.
Velkaantumisen seuraukset alkavat nyt näkyä konkreettisesti. Korkomenot ovat nousseet merkittävästi Euroopan keskuspankin koronnostojen myötä. Vielä vuonna 2021 Suomen valtio maksoi valtion velasta korkoja noin 800 miljoonaa euroa vuodessa – vuonna 2025 summan arvioidaan nousevan yli 3 miljardiin euroon.
Korkea velkataakka rajoittaa myös luottoluokittajien silmissä Suomen kykyä reagoida tuleviin kriiseihin. Tämä heijastuu suoraan sijoittajien vaatimaan riskipreemioon ja sitä kautta lainanhoitokustannuksiin.
Olli Rehn: ”Tarvitsemme uudenlaista talouspolitiikkaa”
Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn ei kaunistele tilannetta. Hänen mukaansa Suomi on saavuttanut pisteen, jossa velkaantuminen ei enää mahdollista kasvua vaan päinvastoin hidastaa sitä.
”Velkajarru on historiallinen käännekohta Suomen talouspolitiikassa. Olemme tilanteessa, jossa perinteinen elvytys velanottoa lisäämällä ei enää toimi, vaan se pikemminkin syventää ongelmia”, Rehn totesi tiedotustilaisuudessa.
Rehn peräänkuulutti rakenteellisia uudistuksia, jotka parantaisivat talouden tuottavuutta ja kasvupotentiaalia ilman velan lisäämistä. Hän nosti esiin erityisesti työmarkkinoiden joustavoittamisen, investointien edistämisen ja julkisen sektorin tuottavuuden parantamisen.
”Suomen on löydettävä kasvun lähteet muualta kuin velkaelvytyksestä. Tämä vaatii rohkeita päätöksiä ja pitkäjänteistä sitoutumista uudistuksiin”, Rehn painotti.
Mitä velkajarru tarkoittaa kotitalouksille ja sijoittajille?
Käytännössä Suomen Pankin ennuste merkitsee, että kotitalouksien taloudellinen tilanne ei parane merkittävästi vuoden 2025 aikana. Palkkojen ostovoima pysyy heikkona, ja työllisyystilanne voi jopa heikentyä hitaan kasvun oloissa.
Sijoittajille viesti on kaksijakoinen. Toisaalta heikko talouskasvu painaa pörssiyhtiöiden tuloksia erityisesti kotimarkkinoilla. Toisaalta matala kasvu voi pitää korkotason maltillisena, mikä tukee osakkeiden arvostustasoja pidemmällä aikavälillä.
Asuntomarkkinoille ennuste lupaa jatkuvaa epävarmuutta. Rakennusala kärsii edelleen heikosta kysynnästä, eikä merkittävää käännettä ole näköpiirissä. Asuntojen hinnat pysyvät todennäköisesti paineen alla erityisesti kasvukeskusten ulkopuolella.
Valtiontalouden kiristyminen voi näkyä myös verotuksessa ja julkisissa palveluissa. Hallituksen liikkumavara julkisten menojen kasvattamiseen on käytännössä olematon ilman lisävelkaantumista tai veronkorotuksia.
Hallituksen vastaus ratkaisee suunnan
Suomen Pankin ennuste asettaa Orpon hallitukselle merkittäviä paineita. Hallitusohjelma nojaa talouskasvuun ja työllisyyden paranemiseen, mutta keskuspankin ennuste kyseenalaistaa näiden tavoitteiden toteutumisen.
Valtiovarainministeriö julkaisee oman ennusteensa tammikuussa 2026. Mikäli ministeriön arvio on linjassa Suomen Pankin kanssa, hallitus joutuu arvioimaan uudelleen talouspoliittisia linjauksiaan kevään kehysriiheen mennessä.
Euroopan komissio seuraa tarkasti Suomen velkatilannetta osana EU:n uudistettua finanssipoliittista kehikkoa. Mikäli Suomi ei esitä uskottavaa suunnitelmaa velkasuhteen vakauttamiseksi, maa voi joutua tiukennettuun valvontaan.
