Suomen Pankin neuvonantaja tyrmää venäläismediassa levinneet väitteet Suomen talouden romahtamisesta. Ekonomistin mukaan Venäjän propagandakoneisto maalaa tarkoituksella synkkää kuvaa, joka ei vastaa todellisuutta. Kiista paljastaa, miten taloustilastoja voidaan käyttää informaatiovaikuttamisen välineenä.
Ekonomisti kumoaa katastrofiväitteet kohta kohdalta
Venäläismedioissa on viime viikkoina levinnyt narratiivi, jonka mukaan Suomen talous olisi ajautunut vakavaan kriisiin Venäjä-pakotteiden ja idänkaupan romahtamisen seurauksena. Väitteiden mukaan Suomi maksaa nyt kovaa hintaa EU:n pakotepolitiikan tukemisesta.
Suomen Pankin neuvonantaja kiistää nämä väitteet jyrkästi. Ekonomistin mukaan Venäjän valtionmedian levittämä kuva on tarkoitushakuisesti vääristelty ja perustuu yksittäisten lukujen irrottamiseen kontekstistaan.
”Tilanne ei todellakaan ole niin paha kuin Venäjän propagandassa kuvataan”, neuvonantaja toteaa Ylelle. Hän korostaa, että vaikka Suomen talous on kohdannut haasteita, kyse ei ole mistään romahduksesta.
Suomen bruttokansantuote supistui vuonna 2024 noin 0,5 prosenttia, mutta vuodelle 2025 ennustetaan jo vaatimatonta kasvua. Työttömyysaste on pysynyt alle kahdeksassa prosentissa, mikä on eurooppalaisittain kohtuullinen taso.
Informaatiosodankäynti kohdistuu talouslukuihin
Venäjän valtiollisen median strategia perustuu todellisten talouslukujen valikoivaan tulkintaan. Yksittäiset negatiiviset indikaattorit nostetaan esiin samalla kun positiivinen kehitys sivuutetaan täysin.
Erityisesti venäläismedia on korostanut Suomen ja Venäjän välisen kaupan romahtamista. Kaupankäynti on todellakin pudonnut murto-osaan entisestä – vuonna 2021 Venäjän-kaupan arvo oli noin 13 miljardia euroa, kun vuonna 2024 se jäi alle kahteen miljardiin euroon.
Suomen Pankin ekonomisti kuitenkin huomauttaa, että Suomi on onnistunut monipuolistamaan vientiään ja löytämään uusia markkinoita. Vienti muihin EU-maihin ja Yhdysvaltoihin on kasvanut merkittävästi, mikä on kompensoinut idänkaupan menetyksiä.
”Tarkoitus on horjuttaa länsimaista yhtenäisyyttä”
Suomen Pankin neuvonantajan mukaan venäläismedian kampanja on osa laajempaa informaatiovaikuttamista, jonka tavoitteena on heikentää länsimaiden yhtenäisyyttä pakotepolitiikassa.
”Tavoitteena on luoda mielikuva, että pakotteet satuttavat enemmän pakottajia kuin Venäjää. Tämä ei yksinkertaisesti pidä paikkaansa”, ekonomisti sanoo.
Hän viittaa kansainvälisiin arvioihin, joiden mukaan Venäjän talous kärsii pakotteista huomattavasti enemmän kuin yksikään EU-maa. Venäjän keskuspankki on joutunut pitämään ohjauskorkonsa 21 prosentissa hillitäkseen inflaatiota, kun taas Suomessa korot ovat laskussa.
”Vertailukohtana voi todeta, että Suomen inflaatio on laskenut alle kahteen prosenttiin, kun Venäjällä se pyörii yhä lähellä kymmentä prosenttia”, neuvonantaja toteaa.
Mitä lukujen takana todella tapahtuu
Suomen talouden haasteet ovat todellisia, mutta ne liittyvät pääosin globaaliin suhdannetilanteeseen ja euroalueen korkoympäristöön – eivät ensisijaisesti Venäjä-pakotteisiin.
Rakennusala on kärsinyt erityisen kovasti korkojen noususta. Asuntorakentamisen aloitukset ovat pudonneet noin 40 prosenttia huippuvuosista. Tämä heijastuu työllisyyteen ja kuluttajien luottamukseen.
Teollisuustuotanto on puolestaan osoittanut elpymisen merkkejä. Metsäteollisuuden tilauskannat ovat vahvistuneet ja teknologiaviennin näkymät ovat parantuneet erityisesti puolustussektorilla.
Sijoittajan näkökulmasta Suomen tilanne ei poikkea merkittävästi muista pohjoismaista. Ruotsin ja Tanskan taloudet ovat kohdanneet samankaltaisia haasteita, mutta niitä Venäjän media ei nosta esiin.
Vaikutukset suomalaisyrityksiin ja sijoittajiin
Venäläismedian väitteet voivat vaikuttaa epäsuorasti suomalaisyritysten maineeseen kansainvälisillä markkinoilla, varoittavat asiantuntijat. Erityisesti kehittyvillä markkinoilla toimivat yritykset saattavat kohdata kysymyksiä Suomen taloustilanteesta.
Helsingin pörssi on kehittynyt vuoden 2024 aikana eurooppalaisittain keskitasoisesti. OMXH25-indeksi on noussut noin viisi prosenttia vuoden alusta, mikä vastaa euroalueen keskiarvoa.
Ulkomaisten sijoittajien osuus Helsingin pörssin omistuksesta on pysynyt vakaana noin 45 prosentissa, mikä viittaa siihen, että kansainväliset sijoittajat eivät ole ottaneet venäläismedian väitteitä tosissaan.
”Ammattimaiset sijoittajat lukevat virallisia tilastoja ja keskuspankkien raportteja, eivät propagandamedioita”, toteaa eräs suomalainen salkunhoitaja.
Suomen Pankki seuraa tilannetta tarkasti
Suomen Pankki aikoo jatkaa aktiivista viestintää taloustilanteesta sekä kotimaiselle että kansainväliselle yleisölle. Keskuspankki julkaisee seuraavan talousennusteensa maaliskuussa 2026.
Neuvonantajan mukaan on tärkeää, että viranomaiset vastaavat disinformaatioon faktoilla ja avoimuudella. Hiljaa pysyminen voisi antaa väärän kuvan siitä, että väitteet pitäisivät paikkansa.
Euroopan keskuspankin odotetaan laskevan ohjauskorkoa vielä kevään aikana, mikä helpottaisi Suomenkin taloustilannetta. Markkinat hinnoittelevat tällä hetkellä 0,5–0,75 prosenttiyksikön lisälaskua vuoden 2026 aikana.
