Suomalainen startup-ekosysteemi elää historiallista nousukautta. Kotimaiset kasvuyhtiöt ovat keränneet vuoden 2025 aikana jo yli 1,5 miljardia euroa rahoitusta, mikä ylittää selvästi aiempien huippuvuosien lukemat. Kansainväliset sijoittajat ovat löytäneet Suomen, ja erityisesti tekoäly- sekä cleantech-sektorit vetävät pääomia ennennäkemättömällä voimalla.
Ennätysrahoitus kertoo ekosysteemin kypsymisestä
Suomalaiset startupit ovat keränneet vuoden 2025 ensimmäisten yksitoista kuukauden aikana yhteensä yli 1,5 miljardia euroa pääomasijoituksia. Summa ylittää jo nyt vuoden 2021 aiemman ennätyksen, jolloin rahoitusta virtasi kotimaisiin kasvuyhtiöihin noin 1,4 miljardia euroa.
Rahoituskierrosten määrä on kasvanut merkittävästi edellisiin vuosiin verrattuna. Vuoden 2024 vastaavaan ajankohtaan nähden kasvua on kertynyt arviolta 35–40 prosenttia. Erityisen voimakasta kehitys on ollut myöhäisemmän vaiheen B- ja C-kierrosten osalta, joissa yksittäisten kierrosten keskikoko on noussut selvästi.
Rahoituksen jakautuminen heijastelee globaaleja megatrendejä. Tekoälysovelluksia kehittävät yhtiöt ovat keränneet arviolta kolmanneksen kokonaisrahoituksesta. Cleantech- ja energiasektorin startupit ovat niin ikään houkutelleet merkittäviä pääomia EU:n vihreän siirtymän tavoitteiden vauhdittamina.
Suurimpia yksittäisiä rahoituskierroksia ovat tänä vuonna toteuttaneet muun muassa akkuteknologiayhtiöt, tekoälypohjaiset SaaS-palvelut sekä terveysteknologian kasvuyritykset. Useat kierrokset ovat ylittäneet 50 miljoonan euron rajan, mikä oli vielä muutama vuosi sitten harvinaista suomalaisessa kontekstissa.
Globaali pääoma virtaa Pohjoismaihin
Kansainvälisten sijoittajien osuus suomalaisissa rahoituskierroksissa on kasvanut merkittävästi. Yhdysvaltalaiset pääomasijoitusrahastot ovat aktivoituneet Pohjoismaissa, ja useat Piilaakson huippurahastot ovat tehneet ensimmäiset sijoituksensa Suomeen vuoden 2025 aikana.
Euroopan pääomasijoitusmarkkina on elpynyt vuosien 2022–2023 hiljaisen jakson jälkeen. Korkojen tasaantuminen ja teknologiaosakkeiden vahva kehitys ovat palauttaneet sijoittajien riskinottohalun. Pohjoismaat ovat hyötyneet tästä kehityksestä suhteellisesti enemmän kuin monet muut Euroopan alueet.
Suomen houkuttelevuutta lisäävät vahva tekninen osaamispohja, korkeatasoinen koulutusjärjestelmä ja aiempien menestystarinoiden luoma uskottavuus. Reaktor, Supercell, Wolt ja muut exit-tarinat ovat rakentaneet kansainvälistä mainetta, joka nyt konkretisoituu sijoitusvirtoina.
Sijoittajat näkevät Suomessa poikkeuksellista potentiaalia
”Suomalainen startup-ekosysteemi on saavuttanut kriittisen massan, jossa menestystarinat ruokkivat uusia menestystarinoita”, arvioi pääomasijoitusalan asiantuntija. ”Näemme nyt toisen ja kolmannen polven yrittäjiä, jotka ovat oppineet aiemmista exiteistä ja tuovat kokemuksensa uusiin hankkeisiin.”
Kotimaisten sijoittajien rooli on pysynyt vahvana, vaikka kansainvälinen pääoma onkin kasvanut. Tesi, Business Finland Venture Capital ja kotimaiset pääomasijoitusrahastot ovat toimineet aktiivisesti erityisesti aikaisemman vaiheen kierroksissa, mikä on mahdollistanut yhtiöiden kasvun kansainvälisesti kiinnostavaan kokoluokkaan.
”Rahoitusmarkkinan kypsyminen näkyy siinä, että yhtiöt voivat nyt keskittyä liiketoiminnan rakentamiseen sen sijaan, että joutuisivat käyttämään kohtuuttomasti aikaa rahoituksen hakemiseen”, toteaa startup-kentän pitkäaikainen toimija. ”Tämä on merkittävä muutos verrattuna vielä kymmenen vuoden takaiseen tilanteeseen.”
Työllisyysvaikutukset tuntuvat koko taloudessa
Rahoitusbuumin vaikutukset heijastuvat laajasti suomalaiseen talouteen. Startup-sektorin suorat työllisyysvaikutukset ovat merkittävät: kasvuyhtiöt työllistävät Suomessa arviolta 25 000–30 000 henkilöä, ja määrä on kasvanut vuoden aikana useilla tuhansilla.
Välilliset vaikutukset moninkertaistavat työllisyysefektin. Startupit käyttävät kotimaisia alihankkijoita, konsultteja ja palveluntarjoajia, mikä luo työpaikkoja laajasti eri sektoreille. Erityisesti ohjelmistokehityksen, markkinoinnin ja juridisten palveluiden kysyntä on kasvanut startup-sektorin imussa.
Sijoittajille rahoitusbuumi tarkoittaa kasvavaa deal flow’ta, mutta myös kiristyvää kilpailua parhaista yhtiöistä. Arvostustasot ovat nousseet, mikä edellyttää sijoittajilta aiempaa tarkempaa due diligence -työtä ja pidempää sijoitushorisonttia tuottojen realisoimiseksi.
Kansantalouden näkökulmasta startup-rahoituksen kasvu vahvistaa Suomen asemaa innovaatiovetoisena taloutena. Kasvuyhtiöt tuovat maahan ulkomaista pääomaa ja osaamista, ja onnistuneet exitit generoivat verotuloja sekä uudelleensijoitettavaa varallisuutta.
Vuoden 2026 näkymät lupaavat
Asiantuntijat ennustavat startup-rahoituksen kasvun jatkuvan myös vuonna 2026. Globaali korkotaso on tasaantunut, teknologiasijoittamisen vetovoima on palannut ja suomalaisten yhtiöiden pipeline näyttää vahvalta.
Haasteita voivat aiheuttaa geopoliittiset jännitteet, mahdolliset talouden suhdannekäänteet ja kiristyvä kilpailu osaajista. Erityisesti tekoälyosaajien rekrytointi on muodostunut pullonkaulaksi monille kasvuyhtiöille, ja palkkakilpailu on kiristynyt merkittävästi.
Seuraavaksi katse kohdistuu vuoden 2025 viimeisiin viikkoihin, jolloin useiden suurten rahoituskierrosten odotetaan sulkeutuvan. Mikäli loppuvuosi toteutuu ennakoidusti, kokonaisrahoitus voi nousta jopa 1,7–1,8 miljardiin euroon, mikä ylittäisi aiemmat ennätykset selvin numeroin.
