Ensi talven sähkön futuurihinta on noussut Suomessa jo 47 euroon megawattitunnilta, kun vielä kesällä sama futuuri maksoi vain 33 euroa. Energiamarkkinoiden asiantuntijat arvioivat, että poikkeuksellisen halvan sähkön vuodet ovat takanapäin – vaikka huomisen spot-hinta saattaakin hetkellisesti painua lähelle nollaa.
Talvifutuurit kallistuneet yli 40 prosenttia kesästä
Sähköpörssi Nord Poolin futuurimarkkinoilla ensi talven eli tammi–maaliskuun 2026 hintaodotukset ovat kiivenneet merkittävästi. Nasdaq OMX Commoditiesin futuuridata osoittaa, että ensimmäisen vuosineljänneksen futuuri on noussut 33 eurosta noin 47 euroon megawattitunnilta. Nousu tarkoittaa yli 42 prosentin kallistumista kesäkuukausiin verrattuna.
Käytännössä tämä siirtynee suoraan kuluttajien sähkölaskuihin. Keskivertoasukas, joka kuluttaa 5 000 kilowattituntia vuodessa, voi varautua useiden kymmenien eurojen lisäkustannuksiin kuukaudessa verrattuna viime talveen, mikäli futuurihinnat toteutuvat spot-markkinoilla.
Samalla lyhyen aikavälin markkinatilanne on paradoksaalinen: joulupäivänä ja tapaninpäivänä sähkön spot-hinta saattaa pudota hyvin alas, kun teollisuuden sähkönkulutus on poikkeuksellisen vähäistä ja tuulivoiman tuotanto jatkuu normaalisti.
Vesivoiman vajaus ajaa hintoja ylös
Futuurihintojen nousun taustalla on useita rakenteellisia tekijöitä. Merkittävin niistä on Pohjoismaiden vesivarastojen tilanne. Norjan ja Ruotsin vesialtaat ovat täyttyneet keskimääräistä heikommin syksyn aikana, mikä vähentää halvan vesivoiman saatavuutta talvikuukausina.
Toinen hintaa nostava tekijä on eurooppalaisen maakaasun hinnan kehitys. Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa on pitänyt Euroopan energiamarkkinat epävarmassa tilassa, ja LNG-tuonnin kustannukset heijastuvat edelleen sähkön tuotantokustannuksiin erityisesti huippukulutustilanteissa.
Suomen sähköntuotannon rakenne on parantunut merkittävästi Olkiluoto 3 -ydinvoimalaitoksen käyttöönoton myötä, mutta tämä ei yksin riitä kompensoimaan pohjoismaisen vesivoiman vaihteluja. Ydinvoima tuottaa tasaisesti noin 1 600 megawattia, mutta talvihuippujen aikana Suomi on edelleen riippuvainen tuontisähköstä.
Fingridin Ruusunen: Markkinoilla palataan normaalimpaan hintatasoon
Kantaverkkoyhtiö Fingridin toimitusjohtaja Jukka Ruusunen on todennut julkisuudessa, että markkinaosapuolten on syytä varautua pysyvästi korkeampaan hintatasoon kuin mitä viime vuosina on nähty.
”Vuodet 2023 ja 2024 olivat poikkeuksellisia alhaisten hintojen vuoksi. Nyt palataan pikemminkin siihen normaaliin, jossa sähkön hinta vaihtelee selvästi enemmän ja keskihinnat ovat korkeampia”, Ruusunen on kommentoinut.
Energiayhtiöiden analyytikot jakavat näkemyksen. Fortumin markkinakommentaareissa on korostettu, että Pohjoismaiset sähkömarkkinat ovat siirtymässä aikakaudelle, jossa uusiutuvan energian vaihteleva tuotanto näkyy voimakkaampina hintapiikkeinä mutta myös ajoittain erittäin edullisina tunteina.
Kuluttajien sähkölaskuun tulossa korotuksia
Futuurimarkkinoiden hintakehitys vaikuttaa suoraan määräaikaisiin sähkösopimuksiin. Energiayhtiöt hinnoittelevat tarjoamansa kiinteähintaiset sopimukset futuurien perusteella, joten talveksi solmittavat uudet sopimukset ovat kalliimpia kuin syksyllä tehdyt.
Pörssisähköasiakkaille tilanne on kaksijakoinen. Lyhyellä aikavälillä spot-hinnat voivat olla hyvinkin alhaisia esimerkiksi juhlapyhien aikaan, mutta tammikuun pakkasjaksoilla hintapiikit saattavat nousta jopa 200–300 euroon megawattitunnilta tunneittain tarkasteltuna.
Suomen kotitalouksista noin 1,5 miljoonaa on pörssisähkösopimuksella. Näille kuluttajille merkittävintä on varautua kulutuksen ajoittamiseen: sähkön käyttöä kannattaa siirtää kalliilta tunneilta edullisemmille, jos kodin laitteet sen mahdollistavat.
Mitä tapahtuu seuraavaksi
Tammikuun ensimmäiset viikot näyttävät, toteutuvatko futuurimarkkinoiden ennustamat hintatasot käytännössä. Sääennusteiden mukaan alkutalvi ei ole erityisen kylmä, mutta helmikuussa pakkasjaksojen todennäköisyys kasvaa.
Energiavirastolla on seurantavastuu sähkömarkkinoiden toimivuudesta, ja virasto on korostanut kuluttajille aktiivisen sopimusvertailun merkitystä. Kilpailu- ja kuluttajaviraston vertailupalvelut tarjoavat työkaluja sähkösopimusten kilpailuttamiseen, ja asiantuntijat suosittelevat erityisesti suuren kulutuksen kotitalouksia arvioimaan sopimustyyppinsä soveltuvuutta omaan kulutusprofiiliinsa.
