Rakennusalan kustannusindeksi nousi marraskuussa 4,7 prosenttia vuodentakaisesta, kun materiaalikustannukset jatkavat ennätyksellisen korkealla tasolla. Erityisesti teräksen ja betonin hinnat painavat alan kannattavuutta, ja asiantuntijat varoittavat tilanteen heijastuvan suoraan asuntojen hintoihin ensi vuonna.
Materiaalikustannukset historiallisen korkealla
Tilastokeskuksen tuoreiden lukujen mukaan rakennuskustannusindeksi kipusi marraskuussa 2025 lukemaan 127,3, mikä tarkoittaa 4,7 prosentin nousua vuoden takaisesta. Nousu on jatkunut yhtäjaksoisesti jo 18 kuukautta.
Yksittäisistä materiaaleista teräksen hinta on noussut rajuimmin. Rakennusteräksen tonnihinta on noussut vuodessa keskimäärin 23 prosenttia ja on nyt noin 1 450 euroa tonnilta. Vielä kaksi vuotta sitten vastaava hinta oli alle 1 100 euroa.
Betonin hinnat ovat seuranneet perässä 14 prosentin vuosinousulla. Valmisbetonin kuutiohinta on noussut keskimäärin 145 euroon, kun vuosi sitten vastaava luku oli 127 euroa. Puutavaran hinnat ovat pysyneet maltillisempina 6 prosentin nousussa aiempien vuosien hintapiikin jälkeen.
Työvoimakustannukset ovat nousseet samanaikaisesti 5,2 prosenttia, kun alan työehtosopimuksissa sovitut palkankorotukset ja työvoimapula nostavat kustannuksia. Rakennusliitto arvioi alan kärsivän noin 8 000 työntekijän vajeesta.
Energiakriisi ja toimitusketjut taustalla
Kustannusnousun taustalla on useita samanaikaisia tekijöitä. Energian hinnat ovat pysyneet korkealla tasolla, mikä vaikuttaa erityisesti energiaintensiivisten materiaalien kuten teräksen ja sementin valmistukseen.
Euroopan terästeollisuus kamppailee edelleen kohonneiden energiakustannusten kanssa. EU:n päästökauppajärjestelmän kiristyminen on nostanut hiilidioksidipäästöjen hintaa, mikä siirtyy suoraan teräksen tuotantokustannuksiin.
Toimitusketjujen ongelmat eivät ole täysin helpottaneet. Punaisen meren kriisi on nostanut rahtikustannuksia Aasiasta, ja tiettyjen erikoismateriaalien toimitusajat ovat edelleen tavanomaista pidempiä.
”Hankkeiden kannattavuus on koetuksella”
”Olemme tilanteessa, jossa uusien hankkeiden käynnistäminen on äärimmäisen haastavaa”, sanoo Rakennusteollisuus RT:n pääekonomisti Jouni Vihmo. ”Materiaalikustannusten nousu yhdistettynä korkeaan korkotasoon tekee monista hankkeista kannattamattomia nykyisillä myyntihinnoilla.”
YIT:n toimitusjohtaja Heikki Vuorela kommentoi tilannetta yhtiön sijoittajatapaamisessa viime viikolla: ”Kustannusinflaatio on pakottanut meidät arvioimaan uudelleen jokaisen käynnistämättömän hankkeen. Emme voi siirtää kaikkia kustannuksia kuluttajahintoihin, mutta emme myöskään voi rakentaa tappiolla.”
Rakennusyhtiö SRV:n talousjohtaja Jarkko Rantala totesi marraskuun osavuosikatsauksen yhteydessä, että yhtiö on joutunut neuvottelemaan useita sopimuksia uudelleen alihankkijoiden kanssa. ”Indeksiehdot eivät kata kaikkea nousua, ja tämä näkyy katteissamme”, Rantala sanoi.
Asuntojen hintoihin odotetaan 5–8 prosentin nousupainetta
Kustannusnousu heijastuu väistämättä uudisasuntojen hintoihin. Kiinteistömaailman pääekonomisti Timo Metsola arvioi, että pääkaupunkiseudun uudisasuntojen neliöhintoihin kohdistuu 5–8 prosentin nousupaine ensi vuoden aikana.
”Rakennusliikkeet ovat pidätelleet hinnankorotuksia kysynnän heikkouden vuoksi, mutta kustannuspaineet ovat nyt niin suuret, että hinnat väistämättä nousevat”, Metsola toteaa. ”Tämä voi paradoksaalisesti piristää vanhemman asuntokannan markkinoita.”
Sijoittajan näkökulmasta tilanne on kaksijakoinen. Rakennusyhtiöiden osakkeet ovat olleet paineessa heikon kysynnän vuoksi, mutta kiinteistösijoitusyhtiöiden arvostukset voivat nousta, kun uudistuotannon väheneminen tukee olemassa olevan kannan arvoa.
Kuluttajille tilanne tarkoittaa käytännössä sitä, että asunnon rakennuttaminen tai ostaminen uudiskohteesta tulee kalliimmaksi. Omakotitalon rakentajan budjettiin on lisättävä arviolta 15 000–25 000 euroa verrattuna vuoden takaiseen tilanteeseen.
Helpotusta ei näköpiirissä ennen kesää
Rakennusteollisuuden ennusteen mukaan kustannuspaineet jatkuvat ainakin vuoden 2026 ensimmäiselle puoliskolle. Teräksen hintoihin odotetaan lievää helpotusta vasta kesän jälkeen, kun Euroopan terästeollisuuden kapasiteetti-investoinnit alkavat vaikuttaa.
Euroopan keskuspankin rahapolitiikan keventäminen voi helpottaa tilannetta välillisesti, jos se elvyttää rakentamisen kysyntää ja mahdollistaa kustannusten jakamisen useammalle hankkeelle. Tällä hetkellä korkea korkotaso pitää kysynnän heikkona, mikä pakottaa rakennusliikkeet kantamaan kustannusnousun yksin.
Hallituksen infrastruktuurihankkeet, kuten Turun tunnin juna ja Helsingin ratapihan uudistus, voivat tuoda helpotusta alan kapasiteetin käyttöasteeseen, mutta eivät ratkaise materiaalikustannusten ongelmaa. Päinvastoin suuret julkiset hankkeet voivat kiristää materiaalimarkkinoita entisestään.
