Tilastokeskuksen tuoreet luvut paljastavat, että rakennuskustannusindeksi nousi marraskuussa 2025 vain 2,0 prosenttia vuodentakaisesta. Maltillinen kustannuskehitys antaa rakennusalan toimijoille hengähdystauon vuosien 2022–2023 rajun kustannusnousun jälkeen ja saattaa ennakoida uusien hankkeiden käynnistymistä.
Kustannusnousu pysynyt hallittuna läpi syksyn
Tilastokeskuksen 27. joulukuuta julkaiseman rakennuskustannusindeksin mukaan kokonaisindeksi oli marraskuussa 2025 tasolla, joka ylitti edellisen vuoden vastaavan ajankohdan 2,0 prosentilla. Kuukausimuutos lokakuusta marraskuuhun jäi käytännössä olemattomaksi, mikä viittaa kustannuskehityksen tasaantumiseen loppuvuotta kohden.
Rakennuskustannusindeksi mittaa uudisrakentamisen kustannuskehitystä ja kattaa sekä työkustannukset, rakennustarvikkeet että muut tuotannontekijät. Indeksi toimii keskeisenä mittarina urakkasopimuksissa ja rakennushankkeiden budjetoinnissa.
Marraskuun 2,0 prosentin vuosimuutos on selvästi maltillisempi kuin vuosina 2022–2023 nähdyt kaksinumeroiset kasvuluvut, jolloin energiakriisi ja toimitusketjujen häiriöt nostivat rakennusmateriaalien hintoja jyrkästi. Vuoden 2024 aikana kustannuskehitys alkoi rauhoittua, ja nyt nähtävä taso on lähellä Euroopan keskuspankin kahden prosentin inflaatiotavoitetta.
Rakennuskustannusindeksin alaindekseistä erityisesti tarvikekustannusten kehitys on tasoittunut. Teräksen, puutavaran ja betonituotteiden hinnat ovat vakiintuneet, vaikka eivät ole palautuneet pandemiaa edeltäneelle tasolle.
Miksi rakennusala seuraa indeksiä tarkasti?
Rakennuskustannusindeksi on kriittinen työkalu alan sopimuskäytännöissä. Valtaosassa rakennusurakoista käytetään indeksisidonnaisuutta, joka mahdollistaa hintojen tarkistamisen hankkeen aikana. Maltillinen indeksikehitys vähentää urakoitsijoiden riskiä ja parantaa hankkeiden ennustettavuutta.
Rakennusalan ahdinkoa on leimannut asuntorakentamisen romahdus vuosina 2023–2024. Korkea korkotaso ja heikentynyt kuluttajaluottamus vähensivät uusien asuntojen kysyntää dramaattisesti, ja aloitusmäärät putosivat alle puoleen huippuvuosien tasosta. Tässä tilanteessa maltillinen kustannuskehitys on yksi harvoista myönteisistä signaaleista.
Rakennusteollisuus RT:n arvioiden mukaan alan konkurssit ovat lisääntyneet merkittävästi vuoden 2024 aikana. Kustannusten ennustettavuus on yksi tekijä, joka voi auttaa jäljellä olevia yrityksiä selviämään vaikean suhdannevaiheen yli.
Rakennusteollisuuden näkymät jakavat asiantuntijoita
”Kahden prosentin kustannusnousu on täysin siedettävällä tasolla, kun otetaan huomioon yleinen palkkakehitys ja energian hintavaihtelut”, toteaa Rakennusteollisuus RT:n pääekonomisti. ”Ongelma ei ole kustannuksissa vaan kysynnässä – asuntoja ei yksinkertaisesti osteta nykyisellä korkotasolla.”
Tilastokeskuksen asiantuntijoiden mukaan rakennuskustannusten maltillinen kehitys heijastaa laajempaa trendiä, jossa inflaatiopaineet ovat hellittäneet koko Euroopassa. Energian hintojen lasku ja toimitusketjujen normalisoituminen ovat keskeisiä tekijöitä.
”Näemme nyt tilanteen, jossa kustannuspuoli on tervehtynyt, mutta kysyntäpuoli on edelleen heikko”, arvioi Suomen Pankin ekonomisti. ”Tämä luo potentiaalin nopealle käänteelle, kun korot kääntyvät selvemmin laskuun ja kuluttajien luottamus palautuu.”
Mitä tämä tarkoittaa asunnonostajalle ja sijoittajalle?
Maltillinen kustannuskehitys ei automaattisesti tarkoita asuntojen hintojen laskua. Rakentamisen volyymit ovat pudonneet niin alas, että tarjonta alkaa supistua kysyntää nopeammin monilla alueilla. Tämä voi johtaa paradoksaalisesti hintojen nousuun keskipitkällä aikavälillä.
Sijoittajan näkökulmasta rakennusalan pörssiyhtiöiden näkymät riippuvat enemmän volyymien kehityksestä kuin kustannustasosta. YIT:n, SRV:n ja muiden suurten toimijoiden tuloskunto määräytyy pitkälti sen mukaan, milloin uusien hankkeiden aloitukset alkavat elpyä.
Asuntosijoittajalle tilanne on kaksijakoinen. Uudistuotannon vähäisyys tukee olemassa olevan asuntokannan arvoa, mutta vuokratuottojen kehitys riippuu paikallisesta kysynnästä. Kasvukeskuksissa vuokra-asuntojen kysyntä on säilynyt vahvana, kun ostaminen on monille mahdotonta.
Rakennusmateriaaleja valmistavien teollisuusyritysten osalta maltillinen kustannuskehitys viittaa hinnoitteluvoiman heikkenemiseen. Tämä näkyy jo esimerkiksi puutavarayhtiöiden tuloksissa.
Katseet kääntyvät kevääseen 2026
Rakennusalan odotetaan saavan lisää suuntaviittoja kevään 2026 aikana, kun Euroopan keskuspankin rahapolitiikan kevennysten vaikutukset alkavat näkyä asuntolainojen koroissa selvemmin. Tällä hetkellä 12 kuukauden euribor on laskenut huippulukemistaan, mutta asuntolainojen marginaalit ovat pysyneet korkeina.
Hallituksen rakentamisen elvytystoimet, kuten ARA-tuotannon lisääminen ja rakennusmääräysten keventäminen, ovat edelleen valmistelussa. Toimenpiteiden konkreettiset vaikutukset näkyvät aikaisintaan vuoden 2026 tilastoissa.
