Venäjän presidentti Vladimir Putin teki joulukuussa yllättävän täyskäännöksen ja hylkäsi lupauksensa olla korottamatta yritysveroja vuoteen 2030 saakka. Samaan aikaan Venäjän keskuspankki varoittaa avoimesti uusista veronkorotuksista, mikä on lisännyt epävarmuutta maan suuryritysten keskuudessa ja heijastuu Euroopan korkonäkymiin.
Kuuden vuoden verolupaus romutettiin yhdessä yössä
Putin lupasi vielä vuonna 2024 Venäjän suuryritysten johtajille, että yritysverotusta ei kiristetä ennen vuotta 2030. Tämä lupaus oli keskeinen osa hallinnon pyrkimystä rauhoittaa liike-elämää keskellä kiristynyttä kansainvälistä painetta ja sotatalouden vaatimuksia.
Nyt lupaus on peruttu. Venäjän hallitus ilmoitti joulukuussa 2025, että yritysverotusta tullaan kiristämään merkittävästi jo ensi vuoden aikana. Tarkkoja verokantoja ei ole vielä julkistettu, mutta keskuspankin viestintä viittaa useiden prosenttiyksiköiden korotuksiin.
Päätös tuli erityisen yllättävänä ajankohtana, sillä Venäjän talous kamppailee jo nyt kohonneen inflaation ja työvoimapulan kanssa. Keskuspankin ohjauskorko on nostettu ennätykselliseen 21 prosenttiin, mikä on eurooppalaisittain poikkeuksellisen korkea taso.
Venäjän suuryritysten etujärjestöt ovat reagoineet päätökseen voimakkaasti. Useat teollisuusjohtajat ovat kuvanneet tilannetta ”luottamuksen romahdukseksi” hallinnon ja liike-elämän välillä.
Sotatalous nielee resurssit – budjettivaje pakottaa toimiin
Putinin täyskäännöksen taustalla on Venäjän räjähdysmäisesti kasvanut budjettivaje. Ukrainan sodan kustannukset ovat ylittäneet kaikki ennusteet, ja valtion menot ovat kasvaneet arviolta 25–30 prosenttia vuodesta 2022.
Samaan aikaan länsimaiden pakotteet ovat supistaneet öljy- ja kaasutuloja. Vaikka Venäjä on onnistunut ohjaamaan vientiään Kiinaan ja Intiaan, myyntihinnat ovat jääneet selvästi alle maailmanmarkkinahintojen. Venäjän Urals-öljylaatu myydään noin 15–20 dollaria tynnyriltä alle Brent-viitehinnan.
Keskuspankin pääjohtaja Elvira Nabiullina on varoittanut toistuvasti, että nykyinen talouspolitiikka ei ole kestävällä pohjalla. Hänen mukaansa inflaatio uhkaa kiihdyttää edelleen, ellei julkista taloutta saada tasapainoon.
”Tämä on vakava isku investointihalukkuuteen”
Venäjän teollisuus- ja kauppakamarin varapuheenjohtaja on kommentoinut tilannetta suorasanaisesti kotimaiselle medialle: ”Yritykset tekivät investointipäätöksiä kuuden vuoden verolupauksen pohjalta. Nyt ne joutuvat arvioimaan suunnitelmansa kokonaan uudelleen.”
Kansainväliset analyytikot arvioivat, että päätös heijastaa Kremlin sisäisiä jännitteitä. Puolustusministeriön ja turvallisuuspalveluiden resurssitarpeet ovat ajaneet talousministeriön ja keskuspankin vaatimukset taka-alalle.
”Putin joutuu valitsemaan sotakoneiston ja taloudellisen vakauden välillä. Tämä päätös osoittaa, kumman hän priorisoi”, arvioi Carnegien Venäjä-tutkija puhelinhaastattelussa.
Venäläisten liikemiesten keskuudessa päätös on herättänyt myös pelkoa henkilökohtaisista seurauksista. Useat oligarkit ovat viime vuosina joutuneet luovuttamaan omaisuuttaan valtiolle tai tekemään ”vapaaehtoisia” lahjoituksia sotaponnisteluihin.
Euroopan korkonäkymiin uusi epävarmuustekijä
Putinin päätös heijastuu myös Euroopan rahoitusmarkkinoille. Venäjän talouden epävakaus lisää geopoliittista epävarmuutta, mikä vaikuttaa erityisesti Itä-Euroopan maiden riskilisiin.
Euroopan keskuspankki seuraa tilannetta tarkasti. Venäjän mahdollinen taloudellinen epävakaus voi johtaa arvaamattomiin seurauksiin energiamarkkinoilla, vaikka EU on vähentänyt riippuvuuttaan venäläisestä energiasta merkittävästi.
Suomalaisille sijoittajille tilanne näkyy välillisesti. Suomen vienti Venäjälle on romahtanut lähes nollaan pakotteiden myötä, mutta Venäjän talouden mahdollinen romahdus voisi aiheuttaa alueellista epävakautta, joka heijastuisi myös Suomen talouteen.
Nordean pääekonomisti arvioi, että Venäjän tilanteen kiristyminen voi hidastaa EKP:n koronlaskuja. ”Geopoliittinen epävarmuus pitää inflaatiopaineet korkeampina kuin muuten olisi tarpeen”, hän toteaa.
Keskuspankilta harvinaisen suora varoitus
Venäjän keskuspankin viestintä on ollut poikkeuksellisen suoraa. Normaalisti Kremlin linjaa myötäilevä instituutio on nyt asettunut julkisesti varoittamaan hallituksen talouspolitiikan riskeistä.
Keskuspankki on nostanut ohjauskorkoaan vuoden aikana useita kertoja. Joulukuussa korko pidettiin 21 prosentissa, mutta pankki viestitti olevansa valmis nostamaan sitä edelleen, mikäli inflaatio ei taitu.
Inflaatio Venäjällä on virallisten lukujen mukaan noin 9 prosenttia, mutta riippumattomat arviot viittaavat todellisen inflaation olevan 15–20 prosentin luokkaa. Erityisesti elintarvikkeiden ja peruskulutustavaroiden hinnat ovat nousseet rajusti.
Yritykset varautuvat pahimpaan
Venäjän suuryritykset ovat jo alkaneet sopeuttaa toimintaansa. Useat teollisuusyhtiöt ovat ilmoittaneet lykkäävänsä investointeja ja supistaneensa rekrytointisuunnitelmia.
Erityisen vaikeassa asemassa ovat yritykset, jotka ovat riippuvaisia tuontiteknologiasta. Pakotteiden vuoksi varaosien ja komponenttien saatavuus on heikentynyt, ja korkeammat verot vaikeuttavat kiertoreittien rahoittamista.
Konsulttiyhtiö McKinseyn entinen Moskovan-toimiston johtaja arvioi, että Venäjän talous on siirtymässä ”selviytysmoodiin”. ”Kasvu-investoinnit loppuvat, ja yritykset keskittyvät pelkkään hengissä pysymiseen.”
Seuraavat viikot ratkaisevat suunnan
Putinin hallinto on luvannut julkistaa tarkat veronkorotussuunnitelmat tammikuun 2026 alkupuolella. Venäjän duuma käsittelee budjettilakeja helmikuussa, jolloin korotusten laajuus selviää.
Kansainväliset tarkkailijat seuraavat erityisesti sitä, kohdistuvatko korotukset tasaisesti kaikille aloille vai suositaanko tiettyjä strategisia sektoreita kuten puolustusteollisuutta.
Avoimeksi kysymykseksi jää myös, miten venäläiset oligarkit reagoivat. Viime vuosina useat heistä ovat pyrkineet siirtämään varojaan ulkomaille, vaikka tämä on käynyt yhä vaikeammaksi pakotteiden vuoksi. Uudet veronkorotukset voivat kiihdyttää tätä pääomapakoa entisestään.
