Pääministeri Petteri Orpo (kok.) myönsi tiistaina Ylen haastattelussa, että Suomen työttömyysaste on noussut Euroopan unionin korkeimpien joukkoon. Hallituksen johtaja kuvasi tilannetta vakavaksi ja korosti pitkäjänteisten toimien välttämättömyyttä työllisyyden parantamiseksi.
Suomi pudonnut EU:n häntäpäähän
Pääministeri Orpon mukaan Suomen työttömyystilanne on ajautunut eurooppalaisessa vertailussa erittäin heikoksi. Vielä muutama vuosi sitten Suomi kilpaili pohjoismaisten naapuriensa kanssa matalasta työttömyydestä, mutta nyt kuva on muuttunut dramaattisesti.
Tilastokeskuksen tuoreimpien lukujen mukaan Suomen työttömyysaste on noussut yli kahdeksan prosentin, mikä sijoittaa maan EU-maiden vertailussa heikoimpien joukkoon. Vertailun vuoksi Ruotsin työttömyysaste on noin kuusi prosenttia ja Saksan alle neljä prosenttia.
Orpo perusteli kehitystä kahdella päätekijällä: kansainvälisen kaupan häiriöillä sekä työvoiman tarjonnan kasvulla. Suomen vientiteollisuus on kärsinyt merkittävästi globaalien toimitusketjujen ongelmista, mikä on heijastunut suoraan teollisiin työpaikkoihin.
Samaan aikaan maahanmuutto on lisännyt Suomen työvoimaa, mutta työpaikkojen syntyminen ei ole pysynyt samassa tahdissa. Tämä on nostanut työttömyyslukuja tilastollisesti, vaikka sinänsä työvoiman kasvu on pitkällä aikavälillä toivottavaa kehitystä.
Vuosien rakennemuutos kärjistyi
Suomen työmarkkinoiden ongelmat eivät syntyneet yhdessä yössä. Maan teollisuus on käynyt läpi merkittävää rakennemuutosta jo vuosikymmenen ajan, ja perinteisen vientiteollisuuden merkitys työllistäjänä on laskenut tasaisesti.
Erityisen raskaasti on iskenyt metsäteollisuuden murros sekä teknologiasektorin heilahtelut. Nokian romahduksen jälkeinen tyhjiö on täyttynyt vain osittain uusilla kasvuyrityksillä, ja monet korkeasti koulutetut suomalaiset ovat jääneet pitkäaikaistyöttömiksi.
Koronapandemian jälkeinen toipuminen jäi Suomessa lyhyeksi, kun Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan katkaisi merkittävän osan itäkaupasta. Energiakriisi ja inflaatiopiikki heikensivät kuluttajien ostovoimaa, mikä puolestaan iski kotimaiseen palvelusektoriin.
Orpo: ”Hallitus tekee kaikkensa”
Pääministeri Orpo korosti haastattelussa, ettei hallitus aio jäädä toimettomaksi tilanteen edessä.
”Tilanne on vakava, mutta emme anna periksi. Hallituksen keskeisin tavoite on nostaa työllisyysastetta ja saada talous kestävälle kasvu-uralle. Tämä vaatii rakenteellisia uudistuksia ja pitkäjänteistä työtä”, Orpo totesi Ylelle.
Pääministerin mukaan hallituksen työllisyystoimet alkavat tuottaa tulosta vasta pidemmällä aikavälillä. Hän viittasi muun muassa sosiaaliturvauudistukseen ja työmarkkinoiden joustavoittamiseen tähtääviin toimiin.
”Emme voi luvata pikavoittoja, mutta suunta on oikea. Kannustinloukkujen purkaminen ja työnteon tekeminen aina kannattavaksi ovat avainasemassa”, Orpo jatkoi.
Yrityselämä vaatii nopeampia toimia
Elinkeinoelämän keskusliiton pääekonomisti on arvioinut, että hallituksen toimet ovat oikeansuuntaisia mutta riittämättömiä nykyisessä suhdannetilanteessa. Työnantajajärjestöt ovat peräänkuuluttaneet erityisesti paikallisen sopimisen laajentamista ja työllistämiskynnyksen madaltamista.
Suomen Yrittäjät on puolestaan korostanut pienten ja keskisuurten yritysten roolia työllistäjinä. Järjestön mukaan pk-sektori voisi luoda kymmeniätuhansia uusia työpaikkoja, mikäli byrokratiaa kevennettäisiin ja työllistämisen sivukuluja alennettaisiin.
Ammattiliittojen näkökulmasta työttömyyden torjunta ei voi perustua pelkästään työehtojen heikentämiseen. SAK on vaatinut aktiivisempaa työvoimapolitiikkaa ja panostuksia aikuiskoulutukseen, jotta työttömät voisivat siirtyä kasvaville aloille.
Mitä tämä tarkoittaa taloudelle?
Korkea työttömyys rasittaa julkista taloutta monella tavalla. Työttömyysturvamenot kasvavat, verotulot pienenevät ja sosiaalimenot nousevat. Valtiovarainministeriön laskelmien mukaan yhden prosenttiyksikön nousu työttömyysasteessa heikentää julkista taloutta noin 1,5 miljardilla eurolla vuodessa.
Sijoittajien näkökulmasta korkea työttömyys heikentää kotimaista kulutuskysyntää, mikä näkyy erityisesti vähittäiskaupan ja palvelualojen yhtiöiden tuloksissa. Helsingin pörssin kuluttajasektorin yhtiöt ovat olleet paineessa koko viime vuoden.
Kotitalouksille työttömyyden kasvu merkitsee epävarmuutta ja varovaisuutta kulutuspäätöksissä. Tämä ruokkii itseään vahvistavaa kierrettä, jossa heikko kysyntä johtaa uusiin irtisanomisiin.
Asuntomarkkinoille korkea työttömyys on myrkkyä. Pankkien luotonantokriteerit ovat tiukentuneet, ja epävarma työmarkkinatilanne hillitsee erityisesti ensiasunnon ostajien intoa. Rakennusalan ahdinko syvenee entisestään.
Hallituksen aikataulu tiukkenee
Orpon hallituksella on vaalikauteen aikaa enää runsas vuosi. Kevään 2027 eduskuntavaaleihin mennessä hallituksen pitäisi pystyä osoittamaan, että sen politiikka tuottaa tulosta työllisyyden parantamisessa.
Seuraava merkittävä etappi on kevään 2026 kehysriihi, jossa hallituksen on linjattava mahdollisista lisätoimista. Oppositio on jo ennakoinut kritiikkiä ja vaatinut suunnanmuutosta talouspolitiikkaan.
Työmarkkinajärjestöjen neuvottelukierros alkaa niin ikään lähikuukausina. Palkankorotusten taso ja mahdolliset rakenteelliset muutokset työehtosopimuksiin vaikuttavat merkittävästi siihen, miten yritykset suhtautuvat uusiin rekrytointeihin lähivuosina.
