Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö OECD varoittaa Suomen julkisen velan kasvavan huolestuttavalle tasolle lähivuosina. Järjestön tuoreen ennusteen mukaan velkasuhde nousee noin 94 prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2027 mennessä, vaikka talouskasvu kääntyy maltillisesti positiiviseksi.
Velkasuhde lähenee kriittistä rajaa
OECD:n joulukuussa julkaisema talousennuste maalaa synkän kuvan Suomen julkisesta taloudesta. Järjestön laskelmien mukaan Suomen julkinen velka suhteessa bruttokansantuotteeseen nousee noin 94 prosenttiin vuoteen 2027 mennessä. Tämä merkitsee merkittävää kasvua nykyisestä noin 75-80 prosentin tasosta.
Velkaantumiskehitys on erityisen huolestuttava, koska se tapahtuu samaan aikaan kun Euroopan unionin finanssipoliittiset säännöt tiukentuvat. EU:n vakaus- ja kasvusopimuksen referenssiarvo julkiselle velalle on 60 prosenttia BKT:stä, josta Suomi on jo huomattavasti poikennut.
Velan kasvua selittävät useat tekijät: väestön ikääntymisestä johtuva sosiaali- ja terveysmenojen kasvu, heikko taloussuhdanne sekä merkittävät lisäpanostukset maanpuolustukseen. Nato-jäsenyyden myötä Suomi on sitoutunut nostamaan puolustusmenot vähintään kahteen prosenttiin BKT:stä, mikä merkitsee miljardiluokan lisämenoja valtion budjettiin.
OECD:n mukaan Suomen rakenteellinen alijäämä pysyy suurena koko ennustejakson ajan, eikä julkisen talouden tasapainottamiselle ole näkyvissä nopeaa ratkaisua ilman merkittäviä poliittisia toimenpiteitä.
Kasvu jää vaimeaksi korkojen laskusta huolimatta
Synkän velkakehityksen taustalla on Suomen talouden poikkeuksellisen pitkä heikkouden jakso. OECD ennustaa Suomen talouden elpyvän hitaasti, vaikka Euroopan keskuspankin korkojen lasku tuo helpotusta niin kotitalouksille kuin yrityksillekin.
Korkojen lasku on jo käynnistynyt, ja EKP on laskenut ohjauskorkojaan useaan otteeseen vuoden 2024 aikana. Rahapolitiikan keveneminen tukee erityisesti velkaantuneita kotitalouksia ja asuntomarkkinoita, jotka ovat kärsineet voimakkaasti korkeista koroista.
Elpyminen jää kuitenkin hitaaksi verrattuna muihin Pohjoismaihin ja euroalueeseen keskimäärin. Suomen taloutta painaa edelleen teollisuustuotannon rakenteellinen heikkous, heikentynyt kilpailukyky ja hidastuneet investoinnit. Vientiteollisuuden näkymät pysyvät vaimeina Euroopan talouden yleisen epävarmuuden vuoksi.
Maanpuolustukseen tehtävät investoinnit tuovat kuitenkin jonkin verran piristystä kotimarkkinoille. Puolustusteollisuuden tilauskannat ovat vahvat, ja hankinnat työllistävät sekä kotimaista teollisuutta että rakennusalaa uusien infrastruktuurihankkeiden muodossa.
OECD:n pääekonomisti: ”Rakenteellisia uudistuksia tarvitaan”
OECD on toistuvasti korostanut Suomen tarvitsevan merkittäviä rakenteellisia uudistuksia julkisen talouden vakauttamiseksi. Järjestön asiantuntijat ovat vaatineet muun muassa työmarkkinoiden joustavoittamista, eläkejärjestelmän kestävyyden parantamista ja julkisen sektorin tuottavuuden nostamista.
”Suomen julkisen talouden haasteet eivät ratkea pelkästään suhdanteiden parantumisella. Väestön ikääntyminen luo pitkäaikaisen paineen julkiseen talouteen, ja ilman rakenteellisia uudistuksia velkasuhde uhkaa jatkaa kasvuaan myös 2020-luvun lopulla”, OECD:n Suomi-raportissa todetaan.
Järjestö on myös kiinnittänyt huomiota Suomen verojärjestelmään ja suositellut siirtymistä työn verotuksesta kohti kulutuksen ja varallisuuden verotusta. Tämä tukisi työllisyyttä ja talouskasvua pitkällä aikavälillä, vaikka lyhyellä aikavälillä veropohjan muutokset ovat poliittisesti haastavia.
Mitä tämä tarkoittaa suomalaisille ja sijoittajille?
Korkea velkasuhde vaikuttaa suoraan Suomen luottoluokitukseen ja valtionlainojen korkoihin. Luottoluokittajat seuraavat tarkasti Suomen kykyä vakauttaa julkinen taloutensa, ja mahdollinen luokituksen lasku nostaisi valtion lainakustannuksia merkittävästi.
Sijoittajien näkökulmasta Suomen valtionlainat ovat toistaiseksi säilyttäneet houkuttelevuutensa turvallisena sijoituskohteena, mutta kasvava velkataakka lisää riskipreemiota. Tämä näkyy jo nyt Suomen ja Saksan valtionlainojen välisen korkoeron lievänä levenemisenä.
Kotitalouksille velkakehitys ennakoi tiukkaa finanssipolitiikkaa tulevina vuosina. Veronkorotukset, palveluleikkaukset tai sosiaaliturvan tiukennukset ovat todennäköisiä, kun seuraava hallitus joutuu etsimään keinoja velkaantumisen hillitsemiseksi. Myös kuntatalouden rahoituspaineet voivat heijastua kunnallisveroprosentteihin.
Yrityksille julkisen talouden haasteet merkitsevät epävarmuutta toimintaympäristössä. Investointitukien ja yritysverotuksen muutokset ovat mahdollisia, kun valtio etsii säästökohteita ja uusia tulonlähteitä.
Hallituksen sopeutustoimet riittämättömät
Petteri Orpon hallitus on asettanut tavoitteekseen julkisen talouden vahvistamisen, mutta OECD:n ennuste viittaa siihen, että toistaiseksi sovitut sopeutustoimet eivät riitä kääntämään velkakehitystä. Hallituksen kehysriihissä sopimat menosäästöt ja rakenteelliset uudistukset vaikuttavat vasta viiveellä.
Erityisen haastavaa on yhdistää kasvua tukeva politiikka ja julkisen talouden tasapainottaminen. Liiallinen leikkauspolitiikka heikon suhdanteen aikana uhkaa syventää talouden taantumaa, mikä puolestaan heikentää verotuloja ja lisää automaattisia menoja.
Seuraava kriittinen vaihe on kevään 2025 kehysriihi, jossa hallitus joutuu päättämään lisätoimista velkakehityksen hillitsemiseksi. Poliittinen paine kasvaa, kun oppositio kritisoi hallituksen talouspoliittista linjaa ja vaatii vaihtoehtoisia ratkaisuja.
