Kansainvälinen luottoluokittaja Moody’s on vahvistanut Suomen valtionvelan luokituksen Aa1-tasolle. Päätös merkitsee, että Suomi säilyttää asemansa maailman luotettavimpien lainanottajien joukossa – juuri kun julkisen talouden sopeutuspaineet kiristyvät.
Luokitus pysyy toiseksi korkeimmalla tasolla
Moody’s julkaisi perjantaina 20. joulukuuta arviointinsa Suomen valtion luottokelpoisuudesta. Luottoluokittaja pitää Suomen luokituksen Aa1-tasolla, joka on asteikon toiseksi korkein. Näkymät säilyvät vakaina.
Aa1-luokitus tarkoittaa käytännössä, että Suomen valtio pystyy lainaamaan kansainvälisiltä rahoitusmarkkinoilta erittäin edullisilla ehdoilla. Luokitus on yksi pykälä alle täydellisen AAA-tason, joka on käytössä esimerkiksi Saksassa, Alankomaissa ja Ruotsissa.
Suomen valtion velan korkomenot olivat vuonna 2024 noin 2,9 miljardia euroa. Korkea luottoluokitus hillitsee näiden kustannusten kasvua aikana, jolloin valtionvelka lähentelee 170 miljardin euron rajaa.
Moody’s on yksi kolmesta suuresta kansainvälisestä luottoluokittajasta. S&P Global Ratings ja Fitch Ratings arvioivat Suomen AA+-tasolle, joka vastaa Moody’sin Aa1-luokitusta.
Vahvat instituutiot ratkaisivat
Moody’sin perusteluissa korostuvat Suomen yhteiskunnalliset vahvuudet. Luokittajan mukaan päätös perustuu erityisesti kolmeen tekijään: vahvoihin instituutioihin, merkittävään kansallisvarallisuuteen sekä koulutettuun työvoimaan.
Suomen institutionaalinen kehys – riippumaton oikeuslaitos, tehokas julkishallinto ja vakaa poliittinen järjestelmä – saa kansainvälisissä vertailuissa huippuarvosanat. Transparency Internationalin korruptioindeksissä Suomi sijoittui vuonna 2024 kolmen parhaan joukkoon.
Koulutustaso näkyy OECD-tilastoissa: 25–64-vuotiaista suomalaisista 47 prosenttia on suorittanut korkea-asteen tutkinnon. Luku on selvästi yli EU:n keskiarvon, joka on 35 prosenttia.
Valtiovarainministeriö: Sopeutustoimet jatkuvat
Valtiovarainministeriö otti Moody’sin päätöksen vastaan tyytyväisenä mutta korosti, ettei luokituksen säilyminen ole itsestäänselvyys.
”Hallitus jatkaa vakauttamis- ja sopeutustoimia julkisen talouden tasapainottamiseksi”, ministeriö linjasi tiedotteessaan. Petteri Orpon hallitus on sitoutunut noin 9 miljardin euron sopeutusohjelmaan, josta merkittävä osa kohdistuu sosiaali- ja terveysmenoihin.
Julkisen talouden alijäämä oli vuonna 2024 noin 3,5 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen. EU:n vakaus- ja kasvusopimuksen raja on 3 prosenttia, mikä asettaa Suomelle paineita sopeutustoimien jatkamiselle.
Velkasuhde nousi vuoden 2024 lopussa 78 prosenttiin BKT:stä. Vielä vuonna 2019 vastaava luku oli 59 prosenttia.
Korkomarkkinat hinnoittelevat vakautta
Sijoittajien näkökulmasta Suomen luottoluokituksen säilyminen on myönteinen signaali, joskin odotettavissa ollut. Suomen 10 vuoden valtionlainan korko oli joulukuun puolivälissä noin 2,7 prosenttia – noin 0,5 prosenttiyksikköä korkeampi kuin Saksan vastaava.
Korkoero Saksaan nähden on kasvanut viime vuosina, mikä heijastaa markkinoiden huolta Suomen julkisen talouden tilasta. Ero on kuitenkin edelleen maltillinen verrattuna esimerkiksi Italian yli 3 prosenttiyksikön erotukseen.
Suomen valtion velkakirjoja pitävät hallussaan erityisesti kotimaiset eläkeyhtiöt sekä ulkomaiset institutionaaliset sijoittajat. Korkea luottoluokitus varmistaa, että nämä sijoittajat voivat jatkossakin sisällyttää Suomen velkakirjoja salkkuihinsa ilman lisäriskipreemioita.
Kotitalouksille luokituspäätös ei näy suoraan, mutta välillisesti se vaikuttaa koko korkotasoon. Valtion lainakorko toimii viitekorkona myös yritysten ja asuntolainojen hinnoittelussa.
Seuraava arviointi keväällä 2026
Moody’s arvioi valtioiden luottoluokituksia tyypillisesti kahdesti vuodessa. Suomen seuraava arviointi ajoittuu todennäköisesti keväälle 2026.
Luokituksen kannalta kriittisiä tekijöitä ovat hallituksen sopeutusohjelman eteneminen, talouskasvun vauhdittuminen sekä geopoliittinen tilanne. Suomen Nato-jäsenyys on Moody’sin mukaan vahvistanut maan turvallisuusasemaa, mutta Venäjän läheisyys säilyy riskitekijänä.
Seuraavien kuukausien aikana huomio kiinnittyy erityisesti kevään kehysriiheen, jossa hallitus linjaa julkisen talouden suunnitelmaa vuosille 2027–2030.
