Suomalaisten usko talouteen on romahtanut dramaattisesti. Tilastokeskuksen tuore mittaus paljastaa, että kuluttajien luottamusindikaattori painui tammikuussa 2026 selvästi miinukselle, ja lähes seitsemän kymmenestä suomalaisesta uskoo talouden heikkenevän seuraavan vuoden aikana. Pessimismin taustalla kummittelee erityisesti pelko työttömyyden kasvusta.
Saldoluku kääntyi jyrkästi negatiiviseksi
Tilastokeskuksen tammikuun 2026 kuluttajabarometri piirtää synkän kuvan suomalaisten taloususkosta. Kuluttajien luottamusindikaattorin saldoluku painui selvästi negatiiviselle puolelle, mikä kertoo laajasta pessimismistä kotitalouksissa.
Erityisen huolestuttavaa on se, että peräti 68 prosenttia kyselyyn vastanneista arvioi Suomen yleisen taloustilanteen heikkenevän seuraavien 12 kuukauden aikana. Vastaava luku vuotta aiemmin oli merkittävästi matalampi, mikä osoittaa luottamuksen rapautuneen nopeasti.
Barometrin osatekijöistä heikoimmin kehittyi nimenomaan arvio Suomen talouden tulevasta kehityksestä. Myös odotukset oman talouden kehityksestä laskivat, vaikkakin maltillisemmin kuin yleiset talousodotukset.
Tilastokeskuksen mittauksessa saldoluku lasketaan vähentämällä myönteisten vastausten prosenttiosuudesta kielteisten osuus. Negatiivinen saldoluku tarkoittaa, että pessimistejä on optimisteja enemmän.
Työttömyyden pelko varjostaa alkuvuotta
Kuluttajien synkistyneen mielialan taustalla vaikuttaa erityisesti huoli työmarkkinoiden kehityksestä. Tilastokeskuksen mukaan vastaajien arviot työttömyyden kehityksestä ovat muuttuneet selvästi kielteisemmiksi verrattuna syksyn 2025 mittauksiin.
Suomen työttömyysaste on pysytellyt kohonneella tasolla jo pidempään, ja viimeaikaiset yt-neuvottelut useilla toimialoilla ovat lisänneet epävarmuutta. Teollisuudessa, erityisesti metsä- ja teknologiasektoreilla, on nähty merkittäviä henkilöstövähennyksiä.
Epävarmuus työpaikan säilymisestä heijastuu suoraan kulutuspäätöksiin. Kun kotitaloudet pelkäävät tulojen pienenemistä, suuret hankinnat ja investoinnit lykkääntyvät. Tämä näkyy jo esimerkiksi autokaupassa ja kodinkoneiden myynnissä, jotka ovat kärsineet kysynnän hiipumisesta.
Ekonomistit varoittavat kulutuksen supistumisesta
Talousasiantuntijat pitävät kuluttajaluottamuksen romahdusta vakavana signaalina. Yksityinen kulutus muodostaa yli puolet Suomen bruttokansantuotteesta, joten kotitalouksien käyttäytymisellä on suuri merkitys koko kansantaloudelle.
Kuluttajaluottamus on perinteisesti toiminut luotettavana ennakoivana indikaattorina talouden suunnasta. Kun luottamus heikkenee näin jyrkästi, se ennakoi tyypillisesti kulutuksen supistumista seuraavien kuukausien aikana.
Tilastokeskuksen barometri kerätään kuukausittain haastattelemalla noin 1 100–1 200 Suomessa asuvaa henkilöä. Otanta edustaa 15–84-vuotiasta väestöä Ahvenanmaata lukuun ottamatta, ja tuloksia pidetään tilastollisesti luotettavina.
Kotitaloudet kiristävät kukkaronnyörejä
Heikentynyt luottamus näkyy jo konkreettisesti suomalaisten kulutuskäyttäytymisessä. Tilastokeskuksen mukaan kotitalouksien säästämisaikeet ovat vahvistuneet samalla kun ostoaikeet ovat heikentyneet.
Erityisesti suurten hankintojen, kuten autojen, kodinkoneiden ja asuntojen, ostoaikomukset ovat laskeneet. Kun epävarmuus tulevaisuudesta kasvaa, kotitaloudet priorisoivat välttämättömyyskulutusta ja rakentavat taloudellisia puskureita.
Vähittäiskaupan liiton mukaan alkuvuoden myynti on jäänyt selvästi odotuksista. Erityisesti kestokulutustavaroiden kauppa on kärsinyt, kun taas päivittäistavarakauppa on pysynyt vakaampana.
Asuntomarkkinoilla pessimismi näkyy kaupankäynnin hiljentymisessä. Vaikka asuntolainojen korot ovat laskeneet huipuistaan, ostajat ovat varovaisia tekemään suuria sitoumuksia epävarmassa taloustilanteessa.
Talvikuukaudet ratkaisevat suunnan
Seuraavat kuukaudet ovat kriittisiä sen kannalta, kääntyykö kuluttajien luottamus vai jatkuuko alamäki. Tilastokeskus julkaisee helmikuun barometrin 26. päivä, ja se antaa osviittaa siitä, onko tammikuun notkahdus tilapäinen vai merkki pidempiaikaisesta trendistä.
Hallituksen talouspoliittiset päätökset ja työmarkkinoiden kehitys vaikuttavat merkittävästi siihen, miten kuluttajien luottamus kehittyy kevään aikana. Euroopan keskuspankin korkopäätökset ja euroalueen yleinen talouskehitys heijastuvat myös suomalaisten odotuksiin.
Talousennustajat seuraavat nyt tarkasti, leviääkö pessimismi kuluttajista yrityksiin ja investointeihin. Jos sekä kulutus että investoinnit supistuvat samanaikaisesti, Suomen talous voi ajautua taantumaan vuoden 2026 aikana.
