Suomalaisten usko omaan talouteensa on kääntynyt varovaiseen nousuun marraskuussa 2025, vaikka arviot kansantalouden tilasta pysyvät synkkinä. Tilastokeskuksen tuore kuluttajabarometri paljastaa kuitenkin merkittävän sukupuolikuilun: naisten aineellinen huoli pysyy selvästi miehiä korkeampana.
Oman talouden näkymät kirkastuvat epävarmuudesta huolimatta
Tilastokeskuksen marraskuun 2025 kuluttajabarometri osoittaa, että yhä useampi suomalainen uskoo oman taloudellisen tilanteensa kohentuvan tulevan vuoden aikana. Positiivinen käänne on merkille pantava, sillä kotitalouksien talousodotukset ovat olleet pitkään alamaissa kohonneiden elinkustannusten ja korkeana pysyneen korkotason vuoksi.
Samalla barometri kertoo ristiriitaisesta tunnelmasta: enemmistö vastaajista arvioi Suomen yleisen talouskehityksen jatkuneen kielteisenä. Kuluttajat siis erottavat entistä selvemmin oman kotitaloutensa tilanteen kansantalouden yleisestä kehityksestä.
Kuluttajaluottamusindikaattori on keskeinen mittari, jota ekonomistit seuraavat tiiviisti. Se ennakoi kulutuskysynnän kehitystä, joka muodostaa noin puolet Suomen bruttokansantuotteesta. Odotusten koheneminen voi ennakoida yksityisen kulutuksen piristymistä alkuvuonna 2026.
Sukupuolten välinen kuilu huolestuttaa
Barometrin huomionarvoisin havainto liittyy naisten ja miesten väliseen eroon aineellisessa huolestuneisuudessa. Naisten osuus, jotka ilmoittavat olevansa huolissaan omasta aineellisesta tilanteestaan, pysyi marraskuussa korkeana suhteessa miehiin.
Ero voi selittyä useilla rakenteellisilla tekijöillä. Naiset työskentelevät miehiä useammin julkisella sektorilla ja matalapalkka-aloilla, jotka ovat alttiimpia inflaation syövälle vaikutukselle. Lisäksi yksinhuoltajista valtaosa on naisia, mikä lisää taloudellista haavoittuvuutta.
Sukupuolten välinen taloudellinen epätasa-arvo näkyy myös säästöasteessa: aiemmat tutkimukset osoittavat, että naisilla on keskimäärin pienempi taloudellinen puskuri yllättäviä menoja varten. Tämä korostuu erityisesti epävarmoina aikoina.
Tilastokeskus nostaa esiin rakenteelliset haasteet
Tilastokeskuksen kuluttajabarometri on kerätty kuukausittain ja se perustuu noin 1 100 suomalaisen haastatteluun. Tutkimus mittaa kuluttajien näkemyksiä sekä omasta taloudesta että Suomen taloudesta yleisesti, ostovoimasta ja säästämismahdollisuuksista.
Marraskuun tulokset heijastavat laajempaa eurooppalaista trendiä, jossa kotitalouksien mikrotaloudellinen optimismi on alkanut irrottautua makrotaloudellisesta pessimismistä. Vastaava ilmiö on havaittu muun muassa Saksassa ja Ranskassa.
Barometrin tuloksia on syytä tulkita varauksella, sillä kyselytutkimukset mittaavat mielipiteitä ja odotuksia, eivät toteutunutta käyttäytymistä. Kuluttajien sanoman ja tekemän välillä voi olla merkittävä ero.
Mitä odotusten paraneminen tarkoittaa kotitalouksille?
Kuluttajien kohentuneet odotukset voivat toteutuessaan käynnistää positiivisen kierteen. Kun kotitaloudet uskovat tulevaisuuteen, ne uskaltavat kuluttaa enemmän ja lykätä vähemmän hankintoja. Tämä tukee kaupan alaa ja palvelusektoria, jotka ovat kärsineet kysynnän hiipumisesta.
Sijoittajan näkökulmasta kuluttajaluottamuksen vahvistuminen on myönteinen signaali erityisesti kuluttajavetoisille toimialoille. Vähittäiskaupan, ravintola-alan ja vapaa-ajan palveluiden yhtiöt hyötyvät tyypillisesti ensimmäisinä kulutuskysynnän elpymisestä.
Asuntomarkkinoille parantunut luottamus voi tuoda helpotusta. Korkojen mahdollinen lasku yhdistettynä vahvistuvaan kuluttajaluottamukseen voi elvyttää asuntokauppaa, joka on käynyt historiallisen hiljaisena vuonna 2025.
Edessä ratkaiseva vuosineljännes
Joulukuun ja alkuvuoden 2026 kehitys ratkaisee, jääkö marraskuun positiivinen vire tilapäiseksi vai merkitseekö se pysyvämpää käännettä. Joululoman kulutus toimii ensimmäisenä testinä kuluttajien todelliselle ostohalukkuudelle.
Euroopan keskuspankin korkopäätökset ja hallituksen talouspoliittiset linjaukset vaikuttavat merkittävästi siihen, toteutuvatko kotitalouksien myönteiset odotukset. Erityisesti naisten korkeana pysyvä huoli vaatii päättäjiltä huomiota, jotta talouskasvu hyödyttäisi kaikkia väestöryhmiä tasapuolisesti.
