Suomalaisten kuluttajaluottamus pysyi joulukuussa 2025 poikkeuksellisen heikkona, ja erityisesti suuret hankinnat kuten lomamatkat ja huonekalut jäävät tekemättä. Tilastokeskuksen tuoreimmat luvut paljastavat, että kotitalouksien usko yleiseen talouskehitykseen on edelleen pessimistinen, vaikka oma taloustilanne nähdään hieman valoisampana.
Luottamusindikaattori junnaa pohjalukemissa
Tilastokeskuksen joulukuussa 2025 julkaiseman kuluttajien luottamustutkimuksen mukaan luottamusindikaattori pysyi matalalla tasolla koko loppuvuoden ajan. Indikaattorin pitkän aikavälin keskiarvo on +12,4, mutta joulukuun lukema jäi tästä merkittävästi.
Kuluttajien ostoaikomukset olivat erityisen vähäisiä kahden kulutuskategorian osalta. Huonekalujen hankintaa suunnitteli vain pieni osa kotitalouksista, ja lomamatkojen ostaminen oli niin ikään vähäistä. Nämä kategoriaat edustavat tyypillisesti niin sanottua harkinnanvaraista kulutusta, josta tingitään ensimmäisenä epävarmoina aikoina.
Poikkeuksellista joulukuun tuloksissa oli se, että vaikka kuluttajien arvio omasta taloudestaan koheni hieman edellisestä kuukaudesta, tämä ei heijastunut ostoaikomuksiin. Ero kertoo kotitalouksien varovaisuudesta: vaikka oma tilanne näyttäisi kohtuulliselta, suuria hankintoja lykätään yleisen epävarmuuden vuoksi.
Tilastokeskuksen kuluttajabarometri mittaa neljää osa-aluetta: kuluttajan oma talous nyt, kuluttajan oma talous vuoden päästä, Suomen talous vuoden päästä ja Suomen talous viiden vuoden päästä. Joulukuun tuloksissa erityisesti Suomen taloutta koskevat arviot painoivat kokonaisindeksiä alaspäin.
Kolmen vuoden pessimismin juuret
Kuluttajien luottamuksen heikkeneminen ei ole uusi ilmiö. Suomalaisten kuluttajaluottamus romahti vuoden 2022 aikana Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyssodan, energiakriisin ja kiihtyneen inflaation seurauksena. Sen jälkeen palautuminen on ollut hidasta ja katkonaista.
Vuonna 2023 Euroopan keskuspankin aggressiivinen korkojen nostopolitiikka kiristi kotitalouksien taloutta entisestään. Erityisesti vaihtuvakorkoisiin asuntolainoihin sidotut suomalaiset joutuivat sopeutumaan nopeasti kohonneisiin kuukausieriin. Samaan aikaan elinkustannusten nousu söi ostovoimaa.
Vaikka korkotaso on vuoden 2025 loppupuolella kääntynyt laskuun ja inflaatio on rauhoittunut, kuluttajien psykologia ei ole vielä mukautunut parantuneisiin taloudellisiin olosuhteisiin. Tutkimukset osoittavat, että luottamuksen palautuminen kestää tyypillisesti huomattavasti pidempään kuin sen romahtaminen.
Tilastokeskuksen pääekonomisti avaa lukuja
Tilastokeskuksen asiantuntijat korostavat, että kuluttajaluottamuksen ja todellisen kulutuskäyttäytymisen välillä on merkittävä yhteys, vaikka se ei ole yksi yhteen. Heikko luottamus ennakoi tyypillisesti varovaista kulutuskäyttäytymistä tulevina kuukausina.
”Kuluttajien pessimismi yleisen talouden kehityksen suhteen on huolestuttava signaali. Kun kotitaloudet uskovat talouden heikkenevän, he lykkäävät suuria hankintoja ja lisäävät säästämistä, mikä puolestaan hidastaa talouden elpymistä”, arvioidaan Tilastokeskuksen analyysissä.
Erityisen merkillepantavaa on omaa taloutta ja yleistä taloutta koskevien arvioiden eriytyminen. Kun ihmiset arvioivat oman tilanteensa kohtuulliseksi mutta yleisen talouden heikoksi, se viittaa siihen, että huoli kohdistuu laajempiin rakenteellisiin tekijöihin kuten työllisyyteen, julkiseen talouteen tai geopoliittiseen tilanteeseen.
Vähittäiskaupalle synkkä ennuste alkuvuodelle
Kuluttajaluottamuksen heikkous iskee suoraan vähittäiskauppaan ja palvelualoille. Kun lomamatkojen ja huonekalujen kaltaiset harkinnanvaraiset hankinnat vähenevät, se näkyy nopeasti myynnin laskuna ja mahdollisesti henkilöstövähennysten muodossa.
Suomen kaupan liitto on varoittanut, että vuoden 2026 ensimmäinen neljännes voi olla haastava erityisesti kodintekniikan ja huonekalukaupan alalla. Kuluttajaluottamusindeksi on perinteisesti toiminut luotettavana ennakoivana indikaattorina näiden alojen myynninkehitykselle.
Sijoittajille heikko kuluttajaluottamus tarkoittaa varovaisuutta kuluttajavetoisissa osakkeissa. Suomalaisista pörssiyhtiöistä erityisesti Stockmann, Tokmanni ja muut vähittäiskaupan toimijat ovat alttiita kuluttajien ostovoiman ja -halukkuuden vaihteluille. Myös matkatoimistoalaa dominoiva Aurinkomatkat-konsernin omistaja on seurannut kuluttajaluottamuksen kehitystä tarkasti.
Asuntomarkkinoille vaikutukset ovat niin ikään merkittäviä. Kun huonekaluostokset vähenevät, se indikoi usein myös asuntokaupan ja muuttoliikenteen hidastumista. Uusien kotien kalustaminen on tyypillisesti sidoksissa asunnon vaihtoon.
Käännekohta mahdollinen keväällä 2026
Ekonomistit arvioivat, että kuluttajaluottamuksen käännekohta voi olla näkyvissä kevään 2026 aikana, mikäli useat positiiviset tekijät toteutuvat samanaikaisesti. Korkojen lasku, inflaation pysyminen maltillisena ja työllisyystilanteen vakaus voisivat yhdessä kääntää kuluttajien odotukset optimistisemmiksi.
Tilastokeskus julkaisee seuraavan kuluttajien luottamustutkimuksen tammikuun 2026 lopussa. Silloin selviää, onko vuodenvaihteen jälkeinen aika tuonut muutosta kotitalouksien tunnelmiin vai jatkuuko pessimismi yhä.
Avoinna oleva kysymys on myös se, miten hallituksen talouspoliittiset päätökset vaikuttavat kuluttajien odotuksiin. Julkisen talouden sopeutustoimet ja mahdolliset veronkorotukset voivat lisätä epävarmuutta, kun taas työllisyyttä tukevat toimet voisivat vahvistaa luottamusta.
