Suomalaisten yritysten konkurssihakemusten määrä on noussut korkeimmalle tasolleen sitten 1990-luvun laman jälkimainingeissa mitatun ennätyksen. Tilastokeskuksen tuoreet luvut paljastavat karua kieltä: viimeisen 12 kuukauden aikana konkurssiin on haettu jo 3 814 yritystä, mikä on enemmän kuin kertaakaan vuoden 1997 jälkeen.
Marraskuu synkisti tilastoja entisestään
Tilastokeskuksen julkaisemat konkurssitilastot osoittavat tilanteen kärjistyneen merkittävästi loppuvuodesta 2025. Marraskuussa vireille pantiin yhteensä 321 konkurssihakemusta, mikä on 33 hakemusta enemmän kuin vuoden 2024 vastaavana ajankohtana.
Yksittäistä kuukautta merkittävämpää on kuitenkin pidemmän aikavälin trendi. Liukuva 12 kuukauden summa nousi 3 814 konkurssiin, mikä tarkoittaa käytännössä yli kymmenen yrityksen konkurssihakemusta joka ikinen päivä läpi vuoden.
Konkurssien kohteena olleiden yritysten palveluksessa työskenteli marraskuussa yhteensä 1 156 henkilöä. Koko vuoden 2025 osalta konkurssiin haettujen yritysten henkilöstömäärä on kasvanut huolestuttavasti, mikä kertoo ongelmien levinneen myös suurempiin yrityksiin.
Toimialoittain tarkasteltuna konkurssit ovat iskeneet erityisen rajusti rakentamiseen, vähittäiskauppaan sekä majoitus- ja ravitsemisalaan. Nämä toimialat kärsivät edelleen kohonneista korkokuluista, heikentyneestä kuluttajakysynnästä sekä energian ja raaka-aineiden kallistumisesta.
Pitkittynyt taantuma ja korkeat korot ajavat yrityksiä ahdinkoon
Konkurssien jyrkkä nousu ei tullut asiantuntijoille täytenä yllätyksenä. Suomen talous on kärsinyt poikkeuksellisen pitkästä taantumasta, ja vaikka pohjakosketus saavutettiin jo vuoden 2024 puolella, elpyminen on ollut tuskallisen hidasta.
Euroopan keskuspankin rahapolitiikan kiristyminen vuosina 2022–2024 nosti yrityslainojen korot moninkertaisiksi nollakorkokauden tasoon verrattuna. Vaikka EKP aloitti koronlaskut kesällä 2024, monet yritykset ehtivät ajautua maksuvaikeuksiin ennen helpotuksen saapumista.
Erityisen haavoittuvassa asemassa ovat olleet koronaan aikana velkaantuneet yritykset, jotka selvisivät pandemiasta valtion tukitoimien ja edullisen rahoituksen turvin. Nyt nämä tukitoimet ovat päättyneet ja lainojen korot nousseet, mikä on paljastanut monen liiketoimintamallin heikkoudet.
Suomen Yrittäjät: ”Tilanne on erittäin huolestuttava”
Suomen Yrittäjien pääekonomisti Mika Kuismanen on seurannut konkurssilukujen kehitystä huolestuneena.
”Olemme tilanteessa, jossa monen pk-yrityksen kassavarat ovat ehtyneet ja samaan aikaan rahoituksen saaminen on vaikeutunut. Pankit ovat kiristäneet luotonantokriteereitään, mikä iskee erityisesti pieniin yrityksiin”, Kuismanen toteaa.
Kuismanen korostaa, että osa konkursseista on väistämättömiä ja kuuluu markkinatalouden normaaliin toimintaan. Huolestuttavaa on kuitenkin se, että konkurssiin ajautuu nyt myös perusterveiltä vaikuttavia yrityksiä.
”Näemme tapauksia, joissa kannattava liiketoiminta kaatuu maksuvalmiusongelmiin. Asiakkaiden maksuviiveet ketjuuntuvat, ja yksi maksukyvytön asiakas voi kaataa useamman alihankkijan”, Kuismanen kuvailee.
Elinkeinoelämän keskusliiton ekonomisti Sami Pakarinen muistuttaa, että konkurssitilastojen huippu saavutetaan tyypillisesti vasta talouden käänteen jälkeen.
”Konkurssit ovat jäljessä kulkeva indikaattori. Vaikka talous kääntyisi kasvuun, heikoimmat yritykset eivät välttämättä ehdi hyötyä siitä. Vuosi 2026 voi olla konkurssien osalta vielä synkempi”, Pakarinen arvioi.
Mitä tämä tarkoittaa Suomen taloudelle?
Konkurssien ennätyksellinen määrä heijastuu laajasti koko talouteen. Välittömin vaikutus näkyy työllisyydessä: konkurssiin haettujen yritysten palveluksessa on vuoden 2025 aikana työskennellyt arviolta yli 15 000 henkilöä.
Nämä ihmiset eivät kaikki jää työttömiksi – osa konkurssipesistä myydään toimivina kokonaisuuksina ja osa työntekijöistä työllistyy nopeasti muualle – mutta merkittävä osa päätyy työttömyysturvan piiriin ainakin väliaikaisesti.
Verotulojen kannalta konkurssit merkitsevät sekä välittömiä että välillisiä menetyksiä. Konkurssiyritykset jättävät tyypillisesti maksamatta viimeiset veronsa, ja henkilöstön työttömyys lisää julkisia menoja samalla kun verokertymä pienenee.
Rahoitussektorille konkurssit aiheuttavat luottotappioita. Pankkien ja rahoitusyhtiöiden järjestämättömien lainojen määrä on kasvanut, vaikka tilanne pysyy toistaiseksi hallittavana suurten pankkien vahvojen pääomapuskureiden ansiosta.
Alkuvuosi 2026 ratkaisee suunnan
Ekonomistit odottavat konkurssimäärien pysyvän korkealla vielä ainakin vuoden 2026 ensimmäisellä puoliskolla. Tilanteen helpottuminen edellyttää talouskasvun piristymistä ja korkojen laskun jatkumista.
Euroopan keskuspankin odotetaan laskevan ohjauskorkojaan edelleen vuoden 2026 aikana, mikä helpottaisi yritysten rahoituskustannuksia. Markkinat hinnoittelevat tällä hetkellä talletuskoron laskevan nykyisestä noin kolmesta prosentista kahden prosentin tuntumaan vuoden loppuun mennessä.
Hallitus pohtii parhaillaan toimia yritysten tilanteen helpottamiseksi. Esillä on ollut muun muassa maksujärjestelyjen joustavoittaminen Verohallinnon kanssa sekä Finnveran takausvaltuuksien kasvattaminen. Konkreettisia päätöksiä odotetaan kevään kehysriihen yhteydessä.
Seuraava merkittävä etappi konkurssitilastojen seurannassa on tammikuun 2026 lopulla julkaistava koko vuoden 2025 yhteenveto. Se paljastaa lopullisesti, ylittikö konkurssien määrä vuoden 1997 ennätyksen vai jäikö se niukasti sen alle.
