Suomen talous selvisi vuodesta 2025 ilman suurempia romahduksia, mutta kasvu jäi olemattomaksi. Keskuskauppakamarin pääekonomisti Jukka Appelqvist kuvailee mennyttä vuotta torjuntavoitoksi ja ennakoi, että vuonna 2026 nähdään vihdoin käänne parempaan. Matala lähtötaso ja kotitalouksien paraneva ostovoima luovat edellytykset talouskasvulle.
Vaimea kasvu, mutta uhkakuvat eivät toteutuneet
Vuosi 2025 ei tuonut suomalaisille taloudellista nousua, mutta ei myöskään pelättyä syöksyä. Keskuskauppakamarin pääekonomisti Jukka Appelqvist arvioi, että Suomen bruttokansantuote kasvoi viime vuonna vain vaatimattomasti, ja monet kotitaloudet sekä yritykset joutuivat edelleen selviytymään tiukassa taloustilanteessa.
Appelqvistin mukaan pahimmat uhkakuvat eivät kuitenkaan realisoituneet. Euroalueen talouskriisi pysyi hallinnassa, energia- ja raaka-ainemarkkinat vakautuivat, eikä työttömyys noussut hälyttävälle tasolle. Suomen vientimarkkinat kärsivät edelleen globaalin talouskasvun hidastumisesta, mutta täydelliseltä romahdukselta vältyttiin.
Talouden kokonaiskuva vuodelta 2025 on siten ristiriitainen: yhtäältä kasvu jäi alle odotusten, toisaalta talous osoitti selviytymiskykyä vaikeassa kansainvälisessä ympäristössä. Appelqvist pitää tätä merkkinä siitä, että Suomen talouspolitiikka ja yritysten sopeutumiskyky ovat toimineet kohtuullisesti.
Miksi vuosi 2025 jäi vaisuksi?
Vuoden 2025 heikkoon kasvuun vaikuttivat useat tekijät. Korkotaso pysyi suhteellisen korkeana vuoden alkupuoliskon, mikä hillitsi investointeja ja asuntokauppaa. Euroopan keskuspankin rahapolitiikan keventäminen alkoi näkyä vasta loppuvuodesta, jolloin koronlaskujen vaikutukset eivät ehtineet heijastua täysimääräisesti reaalitalouteen.
Suomen vientiteollisuus kärsi edelleen Venäjän-kaupan romahduksen jälkiseurauksista sekä Saksan teollisuustuotannon ongelmista. Metsäteollisuus ja teknologiasektori pärjäsivät kohtuullisesti, mutta konepajateollisuus ja rakennussektori kamppailivat tilauskantojen pienenemisen kanssa.
Kotitalouksien ostovoima ei parantunut riittävästi. Vaikka inflaatio laski vuoden 2024 huipputasolta, reaalipalkat kasvoivat hitaasti ja monet suomalaiset jatkoivat kulutuksen karsimista. Tämä näkyi erityisesti vähittäiskaupassa ja palvelualoilla.
Appelqvist: ”Lähtötaso on niin matala, että kasvulle on nyt tilaa”
Keskuskauppakamarin pääekonomisti Jukka Appelqvist suhtautuu vuoteen 2026 selvästi optimistisemmin kuin menneeseen vuoteen. Hänen mukaansa useat tekijät puhuvat sen puolesta, että Suomen talous kääntyy tänä vuonna nousuun.
”Vuosi 2025 oli torjuntavoitto. Pahimmilta uhkilta vältyttiin, vaikka kasvu jäi vaisuksi”, Appelqvist toteaa. ”Vuodelle 2026 on paremmat näkymät. Lähtötaso on matala, mikä jo itsessään luo edellytyksiä kasvulle.”
Appelqvist korostaa erityisesti kotitalouksien ostovoiman paranemista. Kun inflaatio on rauhoittunut ja palkkaratkaisut tuottavat reaaliansioiden kasvua, kuluttajien luottamus talouteen voi palautua. Tämä heijastuisi positiivisesti yksityiseen kulutukseen, joka muodostaa merkittävän osan Suomen bruttokansantuotteesta.
”Kotitalouksien ostovoima kasvaa tänä vuonna, ja se näkyy väistämättä taloudessa. Ihmiset uskaltavat taas kuluttaa, kun rahat riittävät paremmin”, Appelqvist ennakoi.
Mitä tämä tarkoittaa yrityksille ja sijoittajille?
Appelqvistin analyysi luo toivoa erityisesti kotimaan markkinoihin nojaavalle elinkeinoelämälle. Vähittäiskauppa, ravintola-ala ja muut palveluyritykset voivat odottaa kysynnän piristymistä, mikäli ostovoima todella vahvistuu ennakoidusti. Tämä tarjoaa sijoittajille mahdollisuuksia erityisesti kuluttajavetoisissa sektoreissa.
Korkotason odotetaan laskevan edelleen vuonna 2026, mikä helpottaa velkaantuneiden yritysten ja kotitalouksien tilannetta. Asuntomarkkinoilla saattaa näkyä piristymistä, kun asuntolainojen korot alenevat ja ostajien luottamus palautuu. Rakennussektori voi alkaa toipua pitkään jatkuneesta alamäestä.
Vientiteollisuuden näkymät riippuvat pitkälti kansainvälisen talouden kehityksestä. Mikäli Saksan teollisuus elpyy ja Yhdysvaltain talous välttää taantuman, Suomen vientiyritykset voivat hyötyä. Toisaalta geopoliittiset riskit ja kauppapoliittiset jännitteet luovat edelleen epävarmuutta.
Pörssiyhtiöiden kannalta vuosi 2026 voi tarjota helpotusta kustannuspaineisiin ja mahdollisuuksia tuloskasvuun. Helsingin pörssin arvostustasot ovat historiallisesti maltilliset, mikä voi houkutella sijoittajia, kun talouden käänne vahvistuu.
Mitä seurattavaksi vuonna 2026?
Vuoden 2026 talousnäkymiä määrittävät useat avainmuuttujat. Euroopan keskuspankin korkopäätökset vaikuttavat suoraan suomalaisten lainanhoitokuluihin ja yritysten investointihalukkuuteen. Mikäli EKP jatkaa maltillista keventämistä, talousvaikutukset ovat pääosin positiivisia.
Hallituksen talouspolitiikka ja mahdolliset verouudistukset vaikuttavat kotitalouksien ostovoimaan ja yritysten toimintaedellytyksiin. Julkisen talouden sopeuttamistoimet voivat toisaalta hillitä kasvua, jos leikkaukset kohdistuvat kysyntää tukeviin sektoreihin.
Geopoliittinen tilanne pysyy merkittävänä epävarmuustekijänä. Ukrainan sota, Lähi-idän jännitteet ja mahdolliset uudet kauppakonfliktit voivat horjuttaa talouskehitystä nopeasti. Suomen avoin talous on erityisen altis kansainvälisille häiriöille.
