Suomen inflaatio hidastui joulukuussa 2,1 prosenttiin, kun analyytikot odottivat keskimäärin 2,4 prosentin lukemaa. Tilastokeskuksen ennakollinen kuluttajahintaindeksi paljastaa hintapaineiden hellittäneen erityisesti energian ja elintarvikkeiden kohdalla, vaikka asumiskustannukset pysyvät sitkeästi korkealla.
Hintavauhti laantui odotettua nopeammin
Tilastokeskuksen maanantaina julkaisema ennakollinen kuluttajahintaindeksi osoittaa inflaation hidastuneen joulukuussa 2,1 prosenttiin marraskuun 2,5 prosentista. Kuukausitasolla hinnat laskivat 0,2 prosenttia.
Merkittävimmät hidastavat tekijät olivat energiahintojen lasku, joka painoi kokonaisindeksiä 0,4 prosenttiyksikköä alaspäin, sekä elintarvikkeiden hintojen maltillistuminen. Polttoaineiden hinnat laskivat vuodentakaisesta 4,3 prosenttia ja sähkön hinta 12,1 prosenttia.
Pohjainflaatio, joka ei sisällä energiaa ja elintarvikkeita, pysyi kuitenkin 3,1 prosentissa. Tämä kertoo siitä, että palveluiden ja tavaroiden hinnoissa on edelleen nousupaineita.
Asumistarvikkeiden ja kodin ylläpidon hinnat nousivat vuodessa 4,7 prosenttia, mikä heijastaa korkojen nousun viivästyneitä vaikutuksia kotitalouksien menoihin.
Energiakriisin varjo väistyy hitaasti
Joulukuun inflaatiolukema on alin sitten tammikuun 2022, jolloin energiakriisi ei ollut vielä kiihdyttänyt hintoja. Vuoden 2022 huippu nähtiin joulukuussa, jolloin inflaatio kävi 9,1 prosentissa.
Euroalueen keskimääräinen inflaatio oli marraskuussa 2,3 prosenttia, joten Suomi on nyt lähellä euroalueen keskitasoa. Vielä vuosi sitten Suomen inflaatio oli euroalueen korkeimpia.
Inflaation hidastumiseen on vaikuttanut erityisesti vertailupohjan muutos. Joulukuussa 2023 hinnat olivat poikkeuksellisen korkealla, mikä tekee vuosimuutoksesta maltillisemman.
”Suunta on oikea, mutta varovaisuus on paikallaan”
Nordean pääekonomisti Tuuli Koivu pitää lukemia rohkaisevina mutta varoittaa liiallisesta optimismista. ”Pohjainflaation sitkeys osoittaa, että EKP:n työ ei ole vielä valmis. Palveluinflaatio on edelleen liian korkealla tasolla”, Koivu kommentoi.
Suomen Pankin johtokunnan varapuheenjohtaja Marja Nykänen totesi aiemmin joulukuussa, että inflaationäkymät ovat parantuneet merkittävästi. ”Olemme palaamassa kohti hintavakautta, mutta matka ei ole vielä ohi. Asuntolainakorkojen nousu näkyy kotitalouksien arjessa vielä pitkään”, Nykänen sanoi.
OP:n senioristrategi Jari Hännikäinen arvioi, että inflaation hidastuminen avaa tilaa EKP:n koronlaskuille. ”Markkinat hinnoittelevat nyt neljää koronlaskua ensi vuodelle. Tämä data tukee sitä näkemystä.”
Mitä tämä tarkoittaa asuntovelalliselle ja sijoittajalle
Inflaation hidastuminen on hyvä uutinen erityisesti asuntovelallisille. Euroopan keskuspankin odotetaan jatkavan koronlaskuja, mikä tuo helpotusta euribor-sidonnaisiin lainoihin. Kolmen kuukauden euribor on laskenut lokakuun 3,6 prosentista nykyiseen 2,9 prosenttiin.
Keskivertoasuntovelalliselle, jolla on 200 000 euron laina 25 vuoden maksuajalla, yhden prosenttiyksikön koronlasku merkitsee noin 160 euron kuukausittaista säästöä. Jos EKP laskee korkoja odotusten mukaisesti, helpotus alkaa näkyä lompakossa kesään 2025 mennessä.
Sijoittajille tilanne on kaksijakoinen. Osakemarkkinat hyötyvät matalammista koroista, mutta talouskasvun hidastuminen voi painaa yritysten tuloksia. Korkosijoitusten tuotot laskevat, mikä ajaa sijoittajia etsimään tuottoa riskipitoisemmista kohteista.
Eläkesäästäjille inflaation taittuminen on tervetullut uutinen. Reaalituotto eli inflaatiokorjattu tuotto paranee, kun hintojen nousuvauhti hidastuu.
Seuraavat merkkipaalut keväällä 2025
Tilastokeskus julkaisee lopullisen joulukuun inflaatiolukeman 14. tammikuuta 2025. Ennakkoluku ja lopullinen luku poikkeavat tyypillisesti toisistaan vain marginaalisesti.
EKP:n seuraava korkopäätös on 30. tammikuuta. Markkinat odottavat 0,25 prosenttiyksikön laskua, joka veisi ohjauskoron 2,75 prosenttiin. Kevään aikana odotetaan vielä kahdesta kolmeen lisälaskua.
Suomen talouden kannalta ratkaisevaa on, miten inflaation hidastuminen vaikuttaa kuluttajien ostovoimaan ja sitä kautta kotimarkkinoiden elpymiseen. Valtiovarainministeriö julkaisee uuden talousennusteensa helmikuussa.
