Suomen inflaatio hidastui joulukuussa vain 0,2 prosenttiin vuositasolla, mikä merkitsee kuluttajille käytännössä täysin vakaata hintatasoa. Koko vuoden 2025 keskimääräinen inflaatio jäi alle 0,7 prosentin, mikä on euroalueen matalimpia lukemia. Tilastokeskuksen tuoreet luvut kertovat taloudesta, jossa hintojen nousu ei enää syö ostovoimaa.
Hintojen nousu pysähtyi lähes kokonaan
Tilastokeskuksen 14. tammikuuta julkaisemien tietojen mukaan kuluttajahintaindeksi nousi joulukuussa 2025 vain 0,2 prosenttia verrattuna vuoden takaiseen. Käytännössä tämä tarkoittaa, että sadan euron ostoskori maksoi joulukuussa keskimäärin vain 20 senttiä enemmän kuin vuotta aiemmin.
Vuoden 2025 aikana inflaatio vaihteli maltillisesti. Lokakuussa saavutettiin vuoden huippulukema 0,7 prosenttia, minkä jälkeen hintojen nousuvauhti hidastui selvästi. Marraskuussa inflaatio oli 0,4 prosenttia ja joulukuussa siis enää 0,2 prosenttia.
Koko vuoden 2025 keskimääräinen inflaatio asettui alle 0,7 prosentin tasolle. Vertailun vuoksi: vuonna 2023 Suomen inflaatio oli vielä yli 6 prosenttia ja vuonna 2024 noin 2 prosenttia. Hintojen nousun hidastuminen on ollut nopeaa ja johdonmukaista.
Pohjainflaatio, josta on poistettu energia- ja elintarvikehintojen heilahtelut, on niin ikään pysynyt vaimeana. Tämä kertoo siitä, ettei kyse ole pelkästään yksittäisten tuoteryhmien hintakehityksestä vaan laaja-alaisesta hintavakauden palautumisesta.
Energiahintojen lasku taittoi inflaation selän
Matalan inflaation taustalla vaikuttavat useat tekijät, joista merkittävimpänä energiahintojen rauhoittuminen. Sähkön ja polttoaineiden hinnat ovat vakiintuneet selvästi vuosien 2022–2023 kriisitasoja alemmiksi. Pohjoismaisilla sähkömarkkinoilla runsas vesivoimatuotanto ja tuulivoiman kasvu ovat pitäneet spot-hinnat maltillisina.
Myös elintarvikkeiden hintojen nousu on hidastunut merkittävästi. Vielä vuonna 2023 ruuan hinta nousi kaksinumeroisin prosentein, mutta vuoden 2025 loppupuolella nousuvauhti oli lähellä nollaa. Maailmanmarkkinoilla viljan ja muiden raaka-aineiden hinnat ovat laskeneet, mikä heijastuu vähitellen kauppojen hyllyhintoihin.
Euroopan keskuspankin rahapolitiikan kiristäminen vuosina 2022–2024 on sekin tehnyt tehtävänsä. Korkeammat korot hillitsivät kysyntää ja jarruttivat hintojen nousukierrettä. Nyt kun inflaatio on painunut EKP:n kahden prosentin tavoitteen alle, keskuspankki on alkanut varovaisesti keventää rahapolitiikkaansa.
Tilastokeskus: hienoista muutosta näkyvissä
Tilastokeskuksen yliaktuaari Kristiina Nieminen toteaa tuoreessa tiedotteessa, että inflaatio pysyttelee matalalla, vaikka hienoista muutosta on näkyvissä. Niemisen mukaan joulukuun luku heijastaa erityisesti energiahintojen vakautta ja palveluinflaation hidastumista.
”Vuosi 2025 oli kuluttajahintojen kannalta poikkeuksellisen vakaa. Inflaatio pysyi koko vuoden alle prosentin, mikä on harvinaista 2010-luvun jälkeen”, Nieminen kommentoi Tilastokeskuksen tiedotteessa.
Ekonomistit ovat seuranneet erityisesti palvelujen hintakehitystä, sillä palveluinflaatio on tyypillisesti sitkeämpää kuin tavarainflaatio. Myös palvelusektorilla hintojen nousu on kuitenkin hidastunut, mikä kertoo palkkapaineiden helpottamisesta ja yritysten maltillisemmasta hinnoittelupolitiikasta.
Mitä matala inflaatio tarkoittaa kuluttajalle ja sijoittajalle
Tavalliselle kuluttajalle matala inflaatio on pääosin hyvä uutinen. Ostovoima säilyy, kun palkat nousevat nopeammin kuin hinnat. Vuoden 2025 sopimuskorotukset nostivat palkkoja keskimäärin 2–3 prosenttia, joten reaalipalkat kasvoivat selvästi.
Asuntolainaa maksaville tilanne on kaksijakoinen. Toisaalta matala inflaatio pitää EKP:n koronlaskuodotukset voimissaan, mikä näkyy jo laskeneina euribor-korkoina. Toisaalta deflaation vaara – eli hintojen lasku – voisi johtaa talouden laajempaan heikkenemiseen ja työttömyyden kasvuun.
Sijoittajan näkökulmasta matala inflaatio tukee osakemarkkinoita, sillä korkojen odotetaan pysyvän alhaalla pidempään. Toisaalta se voi kieliä myös heikosta kysynnästä ja talouskasvun hidastumisesta. Suomen BKT supistui vuonna 2024 ja elpyminen on ollut verkkaista.
Eläkeläisten ja säästäjien kannalta matala inflaatio suojaa rahojen ostovoimaa. Pankkitalletusten reaalituotto on positiivinen, kun korot ylittävät inflaation. Tämä on merkittävä muutos vuosien 2022–2023 tilanteeseen, jolloin inflaatio söi säästöjen arvoa nopeasti.
EKP:n seuraava kokous maaliskuussa
Euroopan keskuspankki kokoontuu seuraavan kerran maaliskuussa, jolloin se arvioi rahapolitiikan suuntaa. Markkinoilla odotetaan EKP:n jatkavan maltillista koronlaskupolitiikkaa, mikäli inflaatio pysyy kurissa myös alkuvuonna 2026.
Tilastokeskus julkaisee tammikuun 2026 inflaatiotiedot helmikuun puolivälissä. Ekonomistit odottavat inflaation pysyvän lähellä nollaa myös alkuvuonna, ellei energiamarkkinoilla tapahdu yllättäviä muutoksia.
Pidemmällä aikavälillä avoin kysymys on, onko näin matala inflaatio kestävää vai merkki talouden alijäämäisestä kysynnästä. Euroalueella deflaatiopelko on ollut toistuva huolenaihe, ja Suomen talouden rakenteelliset ongelmat – väestön ikääntyminen ja heikko tuottavuuskehitys – eivät ole kadonneet minnekään.
Lähteet
STT Info: Inflaatio pysyttelee matalalla, vaikka hienoista muutosta näkyvissä
