Suomen inflaatio laski marraskuussa 1,4 prosenttiin vuodentakaisesta, kertovat Tilastokeskuksen tuoreet ennakkotiedot. Hintojen nousuvauhti on hidastunut merkittävästi vuoden 2022 huippulukemista, mutta asumisen kustannukset pitävät yhä kuluttajahintoja korkealla.
Hinnat nousivat maltillisesti lokakuusta
Tilastokeskuksen 2. joulukuuta julkaisemien ennakkotietojen mukaan kuluttajahinnat nousivat marraskuussa 1,4 prosenttia verrattuna vuoden takaiseen ajankohtaan. Kuukausitasolla hinnat pysyivät käytännössä ennallaan lokakuuhun verrattuna.
Inflaatiovauhti on nyt selvästi Euroopan keskuspankin kahden prosentin tavoitteen alapuolella. Vielä vuonna 2022 Suomen inflaatio kävi energiakriisin keskellä yli seitsemässä prosentissa, joten rauhoittuminen on ollut merkittävää.
Kuluttajahintaindeksin pisteluku oli marraskuussa 114,0, kun perusvuotena käytetään vuotta 2020. Tämä tarkoittaa, että vuoden 2020 tasoon verrattuna hinnat ovat nousseet keskimäärin 14 prosenttia neljässä vuodessa.
Asumiskustannukset inflaation suurin ajuri
Inflaatiota nostivat marraskuussa erityisesti asumiseen liittyvät kustannukset. Vuokrat, vastikkeet ja omistusasumisen kulut muodostavat kuluttajahintakorissa merkittävän painon, ja näiden hinnat ovat jatkaneet nousuaan.
Energian hinnat sen sijaan ovat laskeneet vuodentakaisesta, mikä on hillinnyt kokonaisinflaatiota. Sähkön pörssihinta on pysynyt maltillisena runsaan vesivoiman ansiosta, ja polttoaineiden hinnat ovat olleet laskusuunnassa.
Elintarvikkeiden hintojen nousu on myös hidastunut selvästi pahimmista ajoista. Ruokakorin hinta nousi marraskuussa enää maltillisesti vuodentakaisesta, kun vielä vuonna 2023 elintarvikeinflaaatio kävi yli kymmenessä prosentissa.
EKP:n koronlaskut tukevat taloutta
Euroopan keskuspankki on laskenut ohjauskorkojaan kuluvana vuonna useaan otteeseen inflaation rauhoituttua. Talletuskorko on laskenut kesän huippulukemista, mikä näkyy vähitellen myös suomalaisten asuntolainojen viitekorkoina käytettävissä euriboreissa.
”Inflaation hidastuminen antaa keskuspankille lisää liikkumatilaa korkopolitiikassa”, totesi Nordean pääekonomisti Tuuli Koivu aiemmin syksyllä kommentoidessaan hintatilastoja.
12 kuukauden euribor on laskenut syksyn aikana noin 2,5 prosentin tuntumaan, kun se vielä vuoden alussa oli yli kolmessa prosentissa. Tämä keventää asuntovelallisten kuukausittaisia korkokuluja merkittävästi.
Ostovoima kohenee hitaasti
Kuluttajille maltillinen inflaatio on helpotus usean tiukan vuoden jälkeen. Kun palkankorotukset ylittävät inflaation, reaalinen ostovoima alkaa vihdoin kohentua.
Syksyn työmarkkinaratkaisuissa sovitut palkankorotukset liikkuvat keskimäärin 3–4 prosentin tasolla, joten 1,4 prosentin inflaatiolla ostovoima paranee selvästi. Tämä voi näkyä yksityisen kulutuksen piristymisenä ensi vuonna.
Kotitalouksien luottamus talouteen on kuitenkin yhä heikkoa. Työttömyyden nousu ja talouden epävarmuus painavat kuluttajien mielialaa, mikä hillitsee kulutusintoa maltillisesta inflaatiosta huolimatta.
Suomen inflaatio euroalueen keskitasoa
Suomen 1,4 prosentin inflaatio on linjassa muun euroalueen kanssa. Euroalueen inflaatio on liikkunut syksyllä kahden prosentin molemmin puolin, joskin maiden väliset erot ovat edelleen suuria.
Balttian maissa inflaatio on pysynyt korkeampana, kun taas esimerkiksi Saksassa ja Ranskassa hintojen nousu on hidastunut Suomen tasolle. Tämä helpottaa EKP:n päätöksentekoa, kun jäsenmaiden inflaatiokehitys on yhtenäistynyt.
Loppuvuosi ja ensi vuosi näyttävät maltillisilta
Ekonomistien ennusteiden mukaan Suomen inflaatio pysyy lähikuukausina 1–2 prosentin haarukassa. Merkittäviä hintapaineita ei ole näköpiirissä, joskin geopoliittiset riskit voivat nostaa energian hintoja.
Ensi vuodelle ennustetaan keskimäärin noin 1,5 prosentin inflaatiota. Palveluiden hinnat saattavat nousta hieman nopeammin palkkapaineiden vuoksi, mutta tavaroiden hinnat pysynevät maltillisina.
Tilastokeskus julkaisee lopulliset marraskuun kuluttajahintaindeksin tiedot 13. joulukuuta, jolloin selviävät myös tarkemmat erittelyt eri hyödykeryhmien hintakehityksestä.
