Perjantaina 20. marraskuuta 2026Talous, yritykset ja pörssi ilman maksumuuria

IMF: Suomen pitäisi sopeuttaa julkista taloutta puoli prosenttia BKT:sta vuosittain vuodesta 2027

Kansainvälinen valuuttarahasto IMF arvioi, että Suomen julkisen talouden tilanne on edelleen vaikea. Sen mukaan julkinen velka ylittää tänä vuonna 90 prosenttia BKT:sta, ja sopeutusta tarvitaan vuoteen 2035 asti.

Talousmedia · · Päivitetty

Hiljainen omakotitalokatu marraskuun hämärässä ensilumen peittäessä nurmikoita.
Kuvituskuva: tekoäly

Lyhyesti

  • IMF suosittaa Suomelle puolen prosentin vuosittaista sopeutusta BKT:sta vuodesta 2027 vuoteen 2035.
  • IMF:n mukaan julkinen velka ylittää 90 prosenttia BKT:sta vuonna 2026, ja alijäämä kasvaa ilman uusia toimia.
  • Valtiovarainministeri Riikka Purra pitää sopeutuksen mittakaavaa suunnilleen oikeana ja painottaa menoleikkauksia.
Julkinen velka 2026
yli
90% BKT:sta
nousee edelleen keskipitkällä aikavälillä
Tasapainon tavoitevuosi
2035

Kansainvälinen valuuttarahasto IMF julkaisi perjantaina 13. marraskuuta arvionsa Suomen taloudesta. Valtiovarainministeriön tiedotteen mukaan IMF suosittaa, että Suomi aloittaa vuonna 2027 rakenteellisen sopeutuksen, jonka koko on puoli prosenttia bruttokansantuotteesta vuodessa. Sopeutusta pitäisi jatkaa vuoteen 2035, jotta julkinen talous saataisiin tasapainoon ja velka kääntyisi laskuun. Arvio on tärkeä, koska se tukee käsitystä, että menoleikkauksista ja veromuutoksista keskustellaan vielä vuosia.

Alijäämä kasvaa ja velka ylittää 90 prosenttia

IMF:n mukaan Suomen julkisen talouden asema on edelleen haastava. Se ennustaa, että julkinen alijäämä kasvaa vuonna 2026 ja jatkaa kasvuaan myös sen jälkeen, ellei uusia toimia tehdä. Julkinen velka ylittää IMF:n mukaan 90 prosenttia BKT:sta vuonna 2026 ja jatkaa nousuaan keskipitkällä aikavälillä.

Jos sopeutus alkaa vuonna 2027 ja jatkuu vuoteen 2035, vuosia kertyy yhdeksän. Puolen prosentin vuosivauhdilla laskettuna sopeutusta kertyisi yhteensä noin 4,5 prosenttia BKT:sta. Laskelma on yksinkertaistettu, eikä IMF:n tiedotteessa kerrota kokonaissummaa.

Valtiovarainministeri Riikka Purra pitää ministeriön mukaan IMF:n näkemystä sopeutuksen mittakaavasta suunnilleen oikeana. Purran mukaan myös EU tulee vaatimaan vähintään yhtä suuria, ellei suurempia sopeutuksia.

Painopiste menoissa, verotuksessa kevyempiä keinoja

IMF:n mukaan Suomen pitäisi koota uskottava, monivuotinen sopeutuspaketti, joka perustuu pääosin menojen vähentämiseen. Sitä täydennettäisiin talouskasvua tukevilla tulopuolen toimilla. Paketti sisältäisi menojen uudelleenpriorisointia, valikoitujen etuuksien leikkauksia ja tehokkuuden parantamista. Samalla pitäisi suojata heikoimmassa asemassa olevia kotitalouksia ja pitkän aikavälin kasvua tukevia menoja.

Tulopuolella IMF suosittaa selvittämään alennettuja arvonlisäverokantoja sekä käyttämään enemmän kiinteistö- ja ympäristöverotusta. Purra kertoi ministeriön mukaan ehdottaneensa pääosin menopuolen sopeutuksia, koska hänen mukaansa menojen kasvu on velkaantumisen pääasiallinen syy. Hänen mukaansa työn ja yritysten verotuksen kiristäminen heikentäisi talouskasvua.

Talous elpyy, mutta työttömyys on korkealla

IMF:n mukaan Suomen talous on toipumassa pitkän heikon kasvun jakson jälkeen, mutta työttömyys on edelleen korkea. Näkymien riskit painottuvat heikompaan suuntaan, vaikka datakeskusinvestoinnit voisivat vauhdittaa kasvua. Pitkään jatkuva korkea työttömyys uhkaa juurtua, ja nuorisotyöttömyys vaarantaa osaamisen kehittymisen. IMF:n mukaan työn kannustimia vahvistaneet uudistukset pitäisi toteuttaa täysimääräisesti.

Rahoitusjärjestelmä on IMF:n mukaan kestävä, mutta haavoittuvuudet vaativat valppautta. Suurimpina riskeinä se pitää asuntomarkkinoihin liittyviä riskejä, vaikka asuntomarkkinoiden laskusuhdanne on edennyt pääosin hallitusti.

Mitä tämä tarkoittaa kotitalouksille

Tämä tarkoittaa käytännössä, että julkisten menojen kiristyksistä keskustellaan todennäköisesti koko 2030-luvun alkupuolen. Kun IMF painottaa menopuolta ja valikoitujen etuuksien leikkauksia, etuuksia saavien kotitalouksien kannattaa varautua siihen, että tukia voidaan tarkastella uudelleen. Asunnonomistajille merkityksellinen yksityiskohta on IMF:n ehdotus kiinteistöverotuksen laajemmasta käytöstä, ja kuluttajille alennettujen arvonlisäverokantojen selvittäminen, joka voisi toteutuessaan näkyä esimerkiksi hinnoissa. Hallituksen linja on ministerin puheiden perusteella toistaiseksi painottunut menoihin.

Seuraavaksi kannattaa seurata IMF:n täyttä raporttia, joka julkaistaan ensi vuoden alussa, sekä EU:n vaatimuksia, joiden Purra arvioi olevan vähintään yhtä tiukkoja.

Mitä seuraavaksi

IMF julkaisee Suomea koskevan täyden raporttinsa ensi vuoden alussa.