Perjantaina 20. marraskuuta 2026Talous, yritykset ja pörssi ilman maksumuuria

Hypo: Suomen talous kasvaa tänä vuonna 1,5 prosenttia, nopeimmin viiteen vuoteen

Hypoteekkiyhdistyksen talouskatsaus ennustaa Suomelle tänä vuonna 1,5 prosentin ja ensi vuonna 1,7 prosentin kasvua. Ostovoima vahvistuu, mutta korot ja energian hinnat syövät osan parannuksesta.

Talousmedia · · Päivitetty

Kerrostaloja ja rakenteilla oleva uusi asuinrakennus suomalaisella asuinalueella kesäillan valossa.
Kuvituskuva: tekoäly

Lyhyesti

  • Hypo ennustaa Suomen talouden kasvavan tänä vuonna 1,5 prosenttia ja ensi vuonna 1,7 prosenttia, mikä olisi nopeinta kasvua viiteen vuoteen.
  • Palkat nousevat hintoja nopeammin, mutta energian hinnat ja korot syövät osan ostovoiman parannuksesta.
  • Asuntovarallisuus on yhä noin kaksi kolmasosaa kotitalouksien bruttovarallisuudesta, vaikka sijoitusvarallisuus on kasvanut nopeasti.
BKT-kasvuennuste tänä vuonna
1,5%
ensi vuonna 1,7 %
Työttömyysaste-ennuste
10,8%
ensi vuonna 10 %
EKP:n talletuskorko
2,25%
nostettiin kesäkuussa
Rahoitusvarallisuuden kasvu
noin
70%
kymmenessä vuodessa
Valtion bruttokorkomenot
noin
3mrd. €
vuodessa

Suomen Hypoteekkiyhdistys eli Hypo ennustaa Suomen talouden kasvavan tänä vuonna 1,5 prosenttia ja ensi vuonna 1,7 prosenttia. Hypon mukaan kasvu olisi tänä vuonna nopeinta viiteen vuoteen. Kauppasota, Persianlahden kriisi ja korkoepävarmuus kuitenkin jarruttavat elpymistä. Kotitalouksille ennuste tarkoittaa vahvistuvaa ostovoimaa, mutta energian hinnat ja korot syövät siitä osan.

BruttokansantuoteVolyymin muutos vuodentakaisesta, työpäiväkorjattu
−10−50510Q1/2021Q1/2022Q1/2023Q1/2024Q1/2025Q1/20261,1
Näytä luvut taulukkona
Ajankohta%
Q2/2020−6,9
Q3/2020−2,3
Q4/2020−0,7
Q1/2021−1,9
Q2/20217
Q3/20213
Q4/20212,7
Q1/20222,6
Q2/20221,5
Q3/20220,1
Q4/2022−1,6
Q1/2023−0,2
Q2/2023−0,9
Q3/2023−2,4
Q4/2023−1,3
Q1/2024−0,3
Q2/2024−0,1
Q3/20242,3
Q4/20242
Q1/20251,4
Q2/20251
Q3/20250,5
Q4/20250,6
Q1/20261,1

Lähde: Tilastokeskus

Investoinnit ja vienti vetävät, kuluttajat epäröivät

Hypon mukaan talous on kasvanut todellisuudessa enemmän kuin aiemmat tilastot näyttivät. Kansantalouden tilastot ovat tarkentuneet ylöspäin, ja nollakasvun sijaan talous on kahden viime vuoden aikana kurottanut kohti yhden prosentin kasvuvauhtia. Alkuvuonna investoinnit ja vienti kasvoivat, mutta yksityisen kulutuksen elpyminen jäi maltilliseksi.

Kuluttajien luottamus nousi Hypon mukaan kesäkuussa korkeimmilleen sitten Venäjän hyökkäyssodan alun. Hypon pääekonomisti Juho Keskinen muistuttaa kuitenkin riskeistä: ”Epävarmuus ei ole kadonnut: työttömyysasteen nousu ja konkurssien suuri määrä varjostavat niin kotitalouksien kuin yritystenkin näkymiä, ja Persianlahden kriisin synnyttämä energiamarkkinoiden pullonkaula heiluttaa korkoja ja kangistaa kasvua.”

Keskinen ennustaa työttömyysasteen olevan 10,8 prosenttia, josta se laskisi ensi vuonna 10 prosenttiin. Hypon mukaan työssä pysyneiden ostovoima vahvistuu, mutta nuorten on vaikeampi päästä työmarkkinoille ja pitkäaikaistyöttömyys liikkuu 1990-luvun laman lukemissa.

Korot ja energia syövät osan ostovoimasta

Hypon mukaan palkat nousevat yhä hintoja nopeammin, mutta energiahintojen ja korkojen uusi nousu syö osan parannuksesta. Euroopan keskuspankki EKP nosti kesäkuussa talletuskoron 2,25 prosenttiin Persianlahden kriisin inflaatioriskien vuoksi. Hypon arvion mukaan kriisin rauhoittuminen voisi painaa euriboreja alas, mutta öljyn pysyvä kallistuminen ja Hormuzinsalmen sulun jatkuminen nostaisivat korkoja jälleen.

Öljyn hinta on Hypon mukaan jo pudonnut kriisin alkuhetken tasolle. Suomi on monia EU-maita paremmin suojassa: öljyn osuus energian kokonaiskulutuksesta on noin viidennes ja maakaasun noin 4 prosenttia, kun EU:ssa osuudet ovat 38 ja 21 prosenttia. Kriisi osuu Hypon mukaan etenkin öljy- ja kaasulämmitteisiin koteihin, bensiinillä tai dieselillä ajaviin sekä kuljetusvaltaisiin yrityksiin.

Asunto on yhä suurin omaisuuserä

Hypon mukaan kotitalouksien rahoitusvarallisuus on kasvanut kymmenessä vuodessa noin 70 prosenttia. Osakkeiden ja rahastojen osuus siitä on noussut reilusta viidenneksestä noin kolmannekseen. Sijoittajien osuus 16–34-vuotiaista on kasvanut 20 prosentista yli 36 prosenttiin. Asuntojen hintojen lasku on kuitenkin heikentänyt kulutusintoa.

”Asuntovarallisuus muodostaa edelleen noin kaksi kolmasosaa kotitalouksien koko bruttovarallisuudesta, joten asuntohintojen kehitys on yhä ratkaiseva tekijä kotitalouksien taseiden ja koetun varallisuusaseman kannalta”, Keskinen sanoo.

Mitä tämä tarkoittaa ja mitä seurata

Julkisen talouden velkasuhde lähestyy Hypon mukaan sataa prosenttia, ja valtion bruttokorkomenot ovat jo noin kolmen miljardin euron luokkaa. Hypon laskelmassa velkasuhde nousisi nollakasvulla 30 vuodessa jopa 300 prosenttiin, mutta kahden prosentin kasvulla velat olisi kuitattu 2050-luvulle mentäessä. Keskisen mukaan kahden prosentin kasvuun ei silti ole syytä nojata todennäköisenä pitkän aikavälin trendinä.

Tämä tarkoittaa käytännössä, että vaikka kasvuluvut paranevat, kotitalouden arki ei välttämättä kevene tasaisesti. Työssä olevan ostovoima kohenee, mutta asuntovelallisen kannattaa varautua siihen, että korkonäkymä voi muuttua nopeasti. Öljy- tai kaasulämmitteisessä talossa asuva ja paljon autoileva tuntee energian hinnat ensimmäisenä.

Seuraavaksi kannattaa seurata Persianlahden tilanteen kehitystä ja EKP:n korkopäätöksiä. Hypon mukaan korko-odotukset elävät uutisvirran mukana, ja asuntovelallisten näkymä on aiempaa herkempi uutisille.