Orpon hallitus rakentaa Suomesta houkuttelevampaa kohdetta kansainvälisille teknologiajäteille. Valmisteilla oleva kymmenen vuoden veronpalautusmalli datakeskuksille voi maksaa valtiolle arviolta 30 miljoonaa euroa, mutta tuoda vastineeksi satoja miljoonia euroja ulkomaisia investointeja.
Energiaperusteinen verotuki käyttöön vuosikymmenen ajaksi
Valtiovarainministeriö valmistelee parhaillaan uutta tukimallia, jossa datakeskukset saisivat veronpalautusta sähkönkulutuksensa perusteella. Tukikausi olisi poikkeuksellisen pitkä, kymmenen vuotta, mikä antaa investoijille harvinaista ennustettavuutta.
Tuen enimmäismääräksi on kaavailtu noin 30 miljoonaa euroa. Summa vaikuttaa maltilliselta verrattuna niihin investointeihin, joita hallitus toivoo Suomeen houkuteltavan. Yksittäiset suuret datakeskushankkeet liikkuvat tyypillisesti sadoissa miljoonissa tai jopa miljardeissa euroissa.
Veronpalautusmalli perustuu energian kulutukseen, mikä tekee tuesta läpinäkyvän ja mitattavan. Datakeskukset kuluttavat valtavia määriä sähköä palvelinten jäähdytykseen ja ylläpitoon, joten energiakustannukset muodostavat merkittävän osan niiden toimintamenoista.
Hallituksen tavoitteena on saattaa tukimalli voimaan mahdollisimman pian, jotta Suomi pysyy mukana kovenevassa kilpailussa tekoälyjättien ja pilvipalveluyritysten investoinneista.
Pohjoismaat kisaavat tekoälybuumin investoinneista
Valmistelu osuu ajankohtaan, jolloin globaalit teknologiajätit etsivät kuumeisesti uusia sijainteja datakeskuksilleen. Tekoälyn räjähdysmäinen kasvu on moninkertaistanut laskentakapasiteetin tarpeen, ja yhtiöt kuten Microsoft, Google ja Amazon investoivat miljardeja uusiin konesaleihin.
Pohjoismaat ovat olleet haluttuja kohteita viileän ilmaston, vakaan sähköverkon ja edullisen uusiutuvan energian ansiosta. Ruotsi on houkutellut useita suuria hankkeita, ja Norja sekä Tanska kilpailevat aktiivisesti samoista investoinneista.
Suomen asemaa heikentää tällä hetkellä naapurimaita korkeampi sähkövero datakeskuksille. Uuden tukimallin on tarkoitus tasoittaa tätä kilpailuhaittaa ja nostaa Suomi takaisin varteenotettavaksi vaihtoehdoksi suurinvestoinneille.
Elinkeinoministeri Rydman: ”Kriittinen kilpailukykytekijä”
Elinkeinoministeri Wille Rydman on perustellut tukimallia Suomen kilpailukyvyn turvaamisella. Ministerin mukaan datakeskusinvestoinnit tuovat mukanaan merkittäviä kerrannaisvaikutuksia aluetalouteen ja luovat korkeasti koulutettuja työpaikkoja.
”Datakeskukset ovat keskeinen osa digitaalista infrastruktuuria, ja niiden sijoittuminen Suomeen vahvistaa asemaamme teknologiamaana. Emme voi jäädä sivuun, kun naapurimaat tarjoavat kilpailukykyisiä kannustimia”, Rydman on todennut aiemmin aiheesta.
Valtiovarainministeriössä tukea on puollettu myös verotulojen näkökulmasta. Vaikka veronpalautus maksaa valtiolle, datakeskukset tuovat työnantajamaksuja, tuloveroja ja välillisiä vaikutuksia, jotka ylittävät tuen kustannukset pitkällä aikavälillä.
Sijoittajalle ja elinkeinoelämälle myönteinen signaali
Teknologiasektorin toimijat ovat ottaneet hallituksen suunnitelmat vastaan myönteisesti. Tukimalli parantaa Suomen houkuttelevuutta erityisesti kansainvälisten sijoittajien silmissä, jotka arvioivat investointikohteita vuosikymmenien aikajänteellä.
Datakeskusinvestoinnit hyödyttävät myös suomalaista rakennusteollisuutta ja sähköverkon kehittämistä. Yksittäinen suuri datakeskus voi työllistää rakennusvaiheessa satoja henkilöitä ja pysyvästi kymmeniä korkeasti koulutettuja asiantuntijoita.
Energiayhtiöille datakeskukset merkitsevät vakaata ja ennustettavaa kysyntää. Suuri datakeskus voi kuluttaa sähköä yhtä paljon kuin keskikokoinen kaupunki, mikä tarjoaa energiantuottajille pitkäaikaisia toimitussopimuksia.
Toisaalta kriitikot ovat huomauttaneet, että verotuki kohdistuu pääosin ulkomaisille suuryrityksille. Kotimainen pk-sektori ei hyödy tuesta suoraan, vaikka kerrannaisvaikutukset voivat ulottua alihankkijoihin ja palveluyrityksiin.
Lopullinen malli eduskunnan käsittelyyn ensi vuonna
Valtiovarainministeriön valmistelun on tarkoitus edetä siten, että hallituksen esitys annetaan eduskunnalle alkuvuodesta 2026. Tukimalli vaatii muutoksia verolakeihin, joten eduskuntakäsittely on välttämätön.
Avoimeksi jää vielä tuen tarkka kohdentaminen ja mahdolliset ehdot investointien minimikoosta. Hallitus joutuu tasapainoilemaan EU:n valtiontukisääntöjen kanssa, jotka rajoittavat yksittäisille yrityksille myönnettävän tuen määrää.
Mikäli malli etenee suunnitellusti, ensimmäiset veronpalautukset voisivat toteutua jo vuoden 2027 aikana. Kilpailu investoinneista on kuitenkin kovaa, ja viivästykset voivat johtaa siihen, että suuret hankkeet valitsevat muita Pohjoismaita.
