Hallitus valmistelee merkittävää muutosta työlainsäädäntöön. Jatkossa henkilöperusteiseen irtisanomiseen riittäisi asiallinen syy nykyisen painavan syyn sijaan. Kokoomuksen mukaan uudistus rohkaisee erityisesti pienyrityksiä palkkaamaan uutta työvoimaa.
Irtisanomiskynnys laskee – ”asiallinen syy” korvaa ”painavan syyn”
Hallituksen valmistelussa oleva lakimuutos keventäisi henkilöperusteisen irtisanomisen edellytyksiä Suomessa. Nykyisen lainsäädännön mukaan työnantaja tarvitsee irtisanomiseen ”asiallisen ja painavan syyn”, mutta uudistuksen jälkeen pelkkä asiallinen syy riittäisi.
Käytännössä muutos tarkoittaa, että työnantajan olisi helpompi päättää työsuhde tilanteissa, joissa työntekijän suoriutuminen ei vastaa odotuksia tai yhteistyössä ilmenee merkittäviä ongelmia. Nykyinen korkea irtisanomiskynnys on nähty erityisesti pienyritysten keskuudessa rekrytointia jarruttavana tekijänä.
Muutos koskee nimenomaan henkilöperusteisia irtisanomisia. Tuotannolliset ja taloudelliset irtisanomisperusteet säilyvät ennallaan. Lakimuutoksen tarkka aikataulu on vielä avoinna, mutta hallitus on linjannut asian etenevän kevään 2026 aikana.
Rekrytointikynnys jarruttanut työllistämistä
Suomen työmarkkinoilla on pitkään keskusteltu siitä, miten tiukka irtisanomissuoja vaikuttaa työnantajien halukkuuteen palkata uusia työntekijöitä. Erityisesti pienyrityksissä, joissa jokainen rekrytointi on merkittävä taloudellinen päätös, korkea irtisanomiskynnys on koettu riskinä.
Suomessa on noin 290 000 yritystä, joista yli 93 prosenttia on alle 10 hengen mikroyrityksiä. Näissä yrityksissä yhdenkin työntekijän palkkaaminen on usein iso investointi, ja epäonnistuneen rekrytoinnin seuraukset voivat olla merkittäviä yrityksen taloudelle.
Kansainvälisissä vertailuissa Suomen irtisanomissuoja on ollut OECD-maiden tiukimpien joukossa. Esimerkiksi Tanskassa, jota usein nostetaan esimerkkinä toimivasta joustoturva-mallista, irtisanomiskynnys on matalampi, mutta työttömyysturva ja uudelleentyöllistymisen tuki ovat vahvempia.
Satonen: ”Työllistämisen pitää olla mahdollista”
Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Arto Satonen perustelee uudistusta työllistämisen helpottamisella. Satosen mukaan nykyinen lainsäädäntö luo erityisesti pienille yrityksille liian suuren riskin rekrytoinnissa.
”Irtisanomiskynnystä kohtuullistetaan, jotta yritykset uskaltaisivat työllistää”, Satonen linjaa.
Kokoomuksen eduskuntaryhmän mukaan muutos ei heikennä työntekijöiden oikeusturvaa kohtuuttomasti, vaan tuo Suomen lähemmäs muiden Pohjoismaiden käytäntöjä. Puolueen näkemyksen mukaan joustavampi työlainsäädäntö hyödyttää lopulta myös työntekijöitä, kun työpaikkoja syntyy enemmän.
”Tavoitteena on, että työllistäminen olisi mahdollista ilman pelkoa siitä, että epäonnistuneesta rekrytoinnista tulee yritykselle kohtuuton taakka”, Satonen toteaa.
Ammattiliitot vastustavat – työnantajat kiittelevät
Uudistus on herättänyt odotetusti vastakkaisia reaktioita työmarkkinaosapuolissa. Ammattiyhdistysliike on kritisoinut suunnitelmia työntekijöiden aseman heikentämisestä, kun taas työnantajajärjestöt ovat tervehtineet esitystä myönteisesti.
Suomen Yrittäjät on pitkään ajanut irtisanomiskynnyksen madaltamista ja pitänyt sitä yhtenä keskeisimmistä työllistämisen esteistä. Järjestön aiempien selvitysten mukaan jopa 40 prosenttia pienyrittäjistä on jättänyt rekrytoinnin tekemättä korkean irtisanomiskynnyksen vuoksi.
SAK ja muut palkansaajajärjestöt ovat puolestaan varoittaneet, että matalampi irtisanomiskynnys lisää työsuhteiden epävarmuutta ja heikentää työntekijöiden neuvotteluasemaa. Liittojen mukaan ongelmat työelämässä tulisi ratkaista muilla keinoilla kuin työntekijöiden suojaa heikentämällä.
Vaikutukset työmarkkinoihin – kaksiteräinen miekka
Taloustieteilijöiden keskuudessa näkemykset irtisanomissuojan vaikutuksista jakautuvat. Tutkimusnäyttö viittaa siihen, että matalampi irtisanomiskynnys lisää sekä irtisanomisia että rekrytointeja – työmarkkinoiden dynamiikka kasvaa.
Positiivisessa skenaariossa uudistus voisi tuoda tuhansia uusia työpaikkoja erityisesti pk-sektorille. Jos edes murto-osa niistä yrityksistä, jotka ovat jättäneet rekrytoinnin tekemättä riskin vuoksi, palkkaisi uuden työntekijän, vaikutus työllisyyteen olisi merkittävä.
Toisaalta kriitikot huomauttavat, että matalampi kynnys voi lisätä myös epäasiallisia irtisanomisia ja heikentää työntekijöiden sitoutumista. Erityisesti ikääntyvien työntekijöiden asema työmarkkinoilla voi heikentyä, jos työnantajat voivat helpommin päättää työsuhteita.
Suomen talouden kannalta oleellista on, miten uudistus vaikuttaa kokonaistyöllisyyteen. Työllisyysasteen nostaminen on ollut useiden hallitusten keskeinen tavoite, ja nykyinen 74 prosentin työllisyysaste jää yhä jälkeen esimerkiksi Ruotsin ja Tanskan luvuista.
Lakiesitys eduskuntaan keväällä 2026
Hallituksen on tarkoitus tuoda lakiesitys eduskuntaan kevätistuntokaudella 2026. Sitä ennen esitys käy läpi lausuntokierroksen, jossa työmarkkinaosapuolet ja muut sidosryhmät pääsevät ottamaan kantaa yksityiskohtiin.
Eduskuntakäsittelyssä oppositio tulee todennäköisesti vastustamaan esitystä voimakkaasti. SDP ja Vasemmistoliitto ovat jo aiemmin ilmoittaneet vastustavansa irtisanomissuojan heikentämistä. Hallituspuolueiden enemmistö takaa kuitenkin lakiesityksen läpimenon.
Mikäli laki hyväksytään suunnitellussa aikataulussa, muutokset voisivat astua voimaan vuoden 2027 alusta. Yrityksille jäisi näin aikaa sopeutua uuteen tilanteeseen ja päivittää sisäisiä käytäntöjään.
