Hallitus valmistelee historiallisen laajaa yritystukien karsimista, jonka kokonaissäästö nousee noin miljardiin euroon vuositasolla. Samalla selvitetään merkittäviä yritysverotuksen kevennyksiä, joilla pyritään kompensoimaan tukileikkausten vaikutuksia ja parantamaan Suomen kilpailukykyä.
Miljardin euron säästöpaketti muuttaa tukiviidakkoa
Valtiovarainministeriön johdolla valmisteltu uudistuspaketti tähtää yritystukijärjestelmän perusteelliseen uudistamiseen. Leikkausten kohteeksi joutuvat erityisesti ympäristölle haitalliset tuet, päällekkäiset tukimuodot sekä vaikuttavuudeltaan heikoksi arvioidut yritystuet.
Hallituksen laskelmien mukaan Suomessa jaetaan vuosittain yritystukia noin 4,5 miljardin euron edestä, kun mukaan lasketaan suorat tuet, verotuet ja lainamuotoiset tuet. Tästä kokonaissummasta leikataan nyt noin 22 prosenttia.
Keskeisimmät leikkauskohteet ovat energiaintensiivisen teollisuuden veronpalautukset, maatalouden energiaverotuet sekä eräät Business Finlandin kautta kanavoitavat innovaatiotuet. Myös alueellisten yritystukien rakennetta uudistetaan.
Uudistus on tarkoitus viedä eduskuntaan kevätistuntokaudella 2026, ja täysimääräiset vaikutukset näkyvät valtion talousarviossa vuodesta 2027 alkaen.
Julkisen talouden tasapainottaminen pakottaa valintoihin
Yritystukien karsiminen kytkeytyy hallituksen laajempaan julkisen talouden tasapainottamisohjelmaan. Suomen julkisen talouden alijäämä on kuluvana vuonna noin 3,5 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen, mikä ylittää EU:n vakaus- ja kasvusopimuksen asettaman kolmen prosentin rajan.
Valtiovarainministeriön budjettiosasto on arvioinut, että ilman merkittäviä sopeutustoimia julkinen velka nousisi yli 85 prosenttiin BKT:sta vuoteen 2030 mennessä. Yritystukien leikkaukset muodostavat noin 15 prosenttia hallituksen tavoittelemasta kolmen miljardin euron kokonaissopeutuksesta.
Samaan aikaan Suomen houkuttelevuus investointikohteena on heikentynyt kansainvälisissä vertailuissa. Maailmanpankin Doing Business -indeksin seuraajan, B-READY-vertailun mukaan Suomi on pudonnut Pohjoismaiden häntäpäähän yritysverotuksen kilpailukyvyssä.
Valtiovarainministeri Riikka Purra: ”Tukijärjestelmä on paisunut hallitsemattomasti”
Valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) korostaa uudistuksen välttämättömyyttä. ”Yritystukijärjestelmä on vuosikymmenten saatossa paisunut hallitsemattomaksi kokonaisuudeksi, jossa päällekkäisyydet ja vaikuttavuudeltaan heikot tuet vievät resursseja aidosti kasvua tukevilta toimilta”, Purra toteaa tiedotteessa.
Elinkeinoministeri Wille Rydman (ps.) puolestaan painottaa, että leikkauksia kompensoidaan yritysverotuksen kevennyksillä. ”Tavoitteenamme on siirtyä tukivetoisesta elinkeinopolitiikasta kohti yleistä kilpailukykyä parantavaa verotusta. Selvitämme yhteisöveron laskemista nykyisestä 20 prosentista 18 prosenttiin”, Rydman kertoo.
Elinkeinoelämän keskusliiton toimitusjohtaja Jyri Häkämies suhtautuu uudistukseen varauksellisesti. ”Periaatteessa kannatamme siirtymää kohti neutraalimpaa järjestelmää, mutta aikataulu ja siirtymäkaudet ovat kriittisiä. Äkilliset muutokset voivat vaarantaa investointipäätöksiä, joita yritykset ovat tehneet vallitsevien tukien varassa”, Häkämies varoittaa.
Teollisuudelle merkittävät vaikutukset – työpaikkoja vaarassa
Energiaintensiivisen teollisuuden edustajat ovat reagoineet suunnitelmiin voimakkaasti. Metsäteollisuus ry:n arvion mukaan energiaverotukien leikkaus nostaa alan tuotantokustannuksia keskimäärin 3–5 prosenttia, mikä heikentää kilpailukykyä erityisesti suhteessa ruotsalaisiin kilpailijoihin.
Teknologiateollisuuden pääekonomisti Petteri Rautaporras arvioi, että uudistuksen kokonaisvaikutus riippuu ratkaisevasti verokevennyksen toteutumisesta. ”Jos yhteisöveroa lasketaan kaksi prosenttiyksikköä, se kompensoi merkittävän osan tukileikkauksista erityisesti kannattavien vientiyritysten osalta. Sen sijaan kasvuvaiheessa oleville yrityksille, jotka eivät vielä tuota voittoa, tilanne on haastavampi”, Rautaporras analysoi.
Suomen Yrittäjät on esittänyt huolensa pienten ja keskisuurten yritysten asemasta. Järjestön laskelmien mukaan pk-sektorilla menetetään uudistuksen myötä noin 150–200 miljoonaa euroa vuodessa erilaisten kehittämistukien lakkautuessa. Työllisyysvaikutukseksi on arvioitu 2 000–4 000 henkilötyövuotta.
Verokevennykset vielä selvityksen alla
Hallituksen suunnittelema yritysverotuksen kevennys on vasta selvitysvaiheessa eikä vielä lopullisesti päätetty. Valtiovarainministeriön asettama työryhmä selvittää kolmea vaihtoehtoista mallia: yhteisöveron laskua 18 prosenttiin, osinkoverotuksen keventämistä listaamattomien yhtiöiden osalta sekä T&K-toiminnan verokannustimien laajentamista.
Yhteisöveron alentaminen kahdella prosenttiyksiköllä maksaisi valtiolle arviolta 400–500 miljoonaa euroa vuodessa menetettyinä verotuloina. Tämä jättäisi yritystukileikkausten nettosäästöksi noin 500–600 miljoonaa euroa.
Selvitystyön on määrä valmistua helmikuun 2026 loppuun mennessä. Hallitus tekee lopullisen päätöksen verokevennyspaketista kehysriihessä huhtikuussa 2026. Mikäli verokevennykset toteutuvat, ne tulisivat voimaan aikaisintaan vuoden 2027 alusta.
Kriitikot ovat huomauttaneet, että tukileikkaukset ja verokevennykset eivät kohdistu samoihin yrityksiin. ”Tämä on tulonsiirto tappiollisista kasvuyrityksistä ja energiaintensiivisestä teollisuudesta kannattaville palveluyrityksille”, toteaa Aalto-yliopiston taloustieteen professori Matti Sarvimäki.
