Hallituksen ensi vuoden talousarvioesitys sisältää historiallisen suuret leikkaukset yritystukiin. Miljardin euron säästötavoite kohdistuu erityisesti energiatuotannon tukiin, maatalouden tukijärjestelmiin sekä teollisuuden energiaveronalennuksiin. Leikkaukset astuvat voimaan porrastetusti vuoden 2026 aikana.
Miljardin euron leikkausohjelma jakautuu kolmeen pääkohteeseen
Valtiovarainministeriön 5. joulukuuta julkaiseman esityksen mukaan yritystukileikkaukset jakautuvat seuraavasti: energiaintensiivisen teollisuuden veronpalautuksia leikataan 380 miljoonalla eurolla, maatalouden suoria tukia vähennetään 290 miljoonalla eurolla ja yritysten TKI-tukia kohdennetaan uudelleen 330 miljoonan euron edestä.
Suurimpana yksittäisenä muutoksena energiaintensiivisen teollisuuden sähköveronpalautus lakkaa kokonaan vuoden 2026 loppuun mennessä. Järjestelmästä on hyötynyt noin 150 yritystä, joiden vuotuinen sähkönkulutus ylittää gigawattitunnin. Kemianteollisuus, metsäteollisuus ja metallurgia menettävät yhteensä noin 320 miljoonan euron vuotuisen tuen.
Maatalouden osalta leikkaukset kohdistuvat erityisesti tuotannosta irrotettuihin tukiin sekä investointiavustuksiin. Luonnonhaittakorvauksen yksikkötukea alennetaan 15 prosentilla, mikä tarkoittaa keskikokoiselle viljatilalle noin 4 500 euron vuotuista menetystä. Kotieläintiloille vaikutus on suurempi, arviolta 8 000–12 000 euroa tilaa kohden.
TKI-tukien osalta Business Finlandin myöntövaltuuksia ei leikata, mutta tukien kohdennusta muutetaan. Jatkossa innovaatiotukea myönnetään vain kasvuyrityksille ja vientivetoisille pk-yrityksille. Suuryritysten perustutkimustuki poistuu, mikä vapauttaa 330 miljoonaa euroa uudelleenkohdennettavaksi.
Julkisen talouden tasapaino pakotti leikkauksiin
Hallituksen päätös johtuu julkisen talouden kestävyysvajeesta, joka on Valtiovarainministeriön arvion mukaan noin 9 miljardia euroa vuoteen 2028 mennessä. Yritystuet ovat kasvaneet Suomessa poikkeuksellisen nopeasti: vuonna 2019 suorat tuet olivat 4,2 miljardia euroa, kun vuonna 2024 summa ylitti 6,8 miljardia euroa.
Energiakriisi vuosina 2022–2023 paisutti tukia erityisesti sähkönhintakompensaatioiden muodossa. Vaikka kriisiajan tuet ovat jo päättyneet, monet rakenteelliset tuet jäivät korotetulle tasolle. Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen arvion mukaan Suomen yritystuet ovat EU:n korkein suhteessa BKT:hen.
Euroopan komissio on toistuvasti kehottanut Suomea arvioimaan yritystukijärjestelmänsä tehokkuutta. Komission marraskuussa 2025 julkaiseman maaraportin mukaan Suomen yritystuista vain 40 prosenttia kohdistuu todelliseen markkinahäiriön korjaamiseen, kun EU:n suositus on vähintään 70 prosenttia.
Valtiovarainministeri Riikka Purra: ”Leikkaukset ovat välttämättömiä”
”Yritystukijärjestelmä on paisunut hallitsemattomasti, ja monet tuet eivät enää palvele alkuperäistä tarkoitustaan”, valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) sanoi tiedotustilaisuudessa 5. joulukuuta. ”Emme voi ylläpitää tukia, jotka vääristävät kilpailua ja hidastavat talouden uudistumista.”
Elinkeinoministeri Wille Rydman (ps.) korosti, että leikkaukset on valmisteltu yhteistyössä elinkeinoelämän kanssa. ”Teollisuusliitto ja Kemianteollisuus ry ovat olleet mukana neuvotteluissa. Olemme sopineet kolmen vuoden siirtymäajasta energiaveronpalautusten poistamiselle, jotta yritykset ehtivät sopeuttaa toimintaansa.”
Oppositio on kritisoinut leikkauksia voimakkaasti. SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman kutsui päätöstä ”työpaikkojen tuhoamiseksi”. ”Hallitus leikkaa teollisuuden kilpailukyvystä samaan aikaan, kun kilpailijamaat Ruotsi ja Saksa tukevat omia yrityksiään energiamurroksessa”, Lindtman totesi eduskunnan kyselytunnilla.
Teollisuusliitto varoittaa investointien siirtymisestä ulkomaille
Teollisuusliiton pääekonomisti Olli Koski arvioi, että energiaveronpalautuksen poistaminen heikentää suomalaisen perusteollisuuden kustannuskilpailukykyä 2–4 prosentilla. ”Marginaalinen muutos voi ratkaista, tehdäänkö seuraava suuri investointi Suomeen vai Ruotsiin”, Koski sanoi Ylen haastattelussa.
Metsäteollisuus ry:n toimitusjohtaja Paula Lehtomäki puolestaan totesi, että alan yritykset arvioivat nyt uudelleen investointisuunnitelmiaan. ”Olemme kertoneet hallitukselle selvästi, että ilman energiakustannusten kompensaatiota biotuotetehtaiden rakentaminen Suomeen ei ole taloudellisesti järkevää. Kilpailijat Ruotsissa ja Kanadassa saavat merkittäviä tukia vastaaviin investointeihin.”
Maataloustuottajain Keskusliitto MTK reagoi leikkauksiin jyrkästi. MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila kutsui päätöstä ”suomalaisen ruoantuotannon alasajoksi”. ”Maatalouden kannattavuus on jo nyt pohjalukemissa. Näillä leikkauksilla tuhannet tilat joutuvat lopettamaan seuraavan viiden vuoden aikana”, Marttila sanoi tiedotteessaan.
Sijoittajalle sekä uhkia että mahdollisuuksia
Pörssiyhtiöistä suurimmat vaikutukset kohdistuvat energiaintensiiviseen teollisuuteen. Outokumpu, jonka sähkönkulutus Suomessa on noin 3,5 terawattituntia vuodessa, menettää arviolta 40–50 miljoonaa euroa vuotuista tukea. Yhtiön osake laski tiedotuspäivänä 4,2 prosenttia.
Stora Enson ja UPM:n osalta vaikutus jää pienemmäksi, noin 15–25 miljoonaan euroon yhtiötä kohden, sillä niiden Suomen-tuotannon osuus on pienempi. Kemira puolestaan arvioi tiedotteessaan menettävänsä noin 8 miljoonaa euroa vuotuista tukea.
Analyytikot näkevät leikkauksissa myös mahdollisuuksia. ”Tukien poistuminen kiihdyttää teollisuuden energiatehokkuusinvestointeja”, arvioi Inderesin analyytikko Maria Väisänen. ”Yhtiöt, jotka pystyvät alentamaan energiankulutustaan, vahvistavat kilpailuasemaansa. Wärtsilän energiaratkaisut ja Valmetin teknologiat saattavat hyötyä.”
Maatalouden leikkausten vaikutukset heijastuvat epäsuorasti myös elintarviketeollisuuteen. Raaka-aineiden hintojen mahdollinen nousu painaa Fazerin, HKScanin ja Atrian katteita, mikäli tuottajahinnat nousevat kompensoimaan tukileikkauksia.
Leikkaukset voimaan porrastetusti – täysi vaikutus vuonna 2028
Hallituksen esityksen mukaan leikkaukset toteutetaan kolmessa vaiheessa. Ensimmäisessä vaiheessa vuoden 2026 alusta maatalouden luonnonhaittakorvauksia alennetaan 10 prosentilla ja TKI-tukien uudelleenkohdennus astuu voimaan välittömästi.
Toinen vaihe käynnistyy heinäkuussa 2026, jolloin energiaintensiivisen teollisuuden veronpalautusta alennetaan 50 prosentilla. Samalla maatalouden investointitukien ehtoja tiukennetaan.
Kolmas ja viimeinen vaihe toteutuu vuoden 2027 alusta, jolloin energiaveronpalautus poistuu kokonaan ja maatalouden tukileikkaukset astuvat täysimääräisesti voimaan. Hallituksen arvion mukaan leikkausten täysi vuotuinen säästövaikutus, noin 1,05 miljardia euroa, toteutuu vuonna 2028.
Eduskunta käsittelee talousarvioesitystä joulukuun aikana. Budjettineuvottelujen odotetaan olevan kireät, sillä hallituspuolueiden sisältäkin on esitetty kritiikkiä maatalousleikkauksia kohtaan. Keskustan riveistä on vaadittu leikkausten lieventämistä, vaikka puolue ei olekaan hallituksessa.
