Hallitus on päättänyt historiallisen laajasta menoleikkauspaketista, jolla julkisia menoja supistetaan yhteensä kolmella miljardilla eurolla vuoteen 2028 mennessä. Budjettineuvottelujen loppusuoralla syntynyt ratkaisu kohdistuu erityisesti sosiaaliturvaan, kuntatalouteen ja julkiseen sektoriin. Päätösten tavoitteena on kaventaa Suomen kestävyysvajetta, jonka valtiovarainministeriö arvioi olevan noin viisi prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen.
Kolmen miljardin leikkaukset jakautuvat neljälle vuodelle
Hallituksen budjettiriihen päätösten mukaan menoleikkaukset toteutetaan asteittain vuosina 2025–2028. Ensimmäisen vuoden säästöt ovat 450 miljoonaa euroa, minkä jälkeen leikkaukset kiristyvät vuosittain. Täysi kolmen miljardin euron säästövaikutus saavutetaan hallituskauden lopussa vuonna 2028.
Suurimmat säästöt kohdistuvat sosiaali- ja terveysmenoihin, joista leikataan yhteensä 1,2 miljardia euroa. Hyvinvointialueiden valtionosuuksia vähennetään 800 miljoonalla eurolla, ja indeksikorotuksia jäädytetään osittain. Lisäksi asumistuen ja työttömyysturvan ehtoja tiukennetaan, mikä tuottaa noin 400 miljoonan euron säästöt.
Kuntatalouteen kohdistuu 600 miljoonan euron leikkaukset, jotka toteutetaan pääosin valtionosuuksien supistamisena. Valtion omien toimintojen tehostamisesta ja henkilöstövähennyksistä odotetaan 500 miljoonan euron säästöjä. Loput säästöt kerätään yritystukien karsimisesta ja kehitysyhteistyömäärärahojen leikkauksista.
Verouudistusten osalta hallitus päätti maltillisista muutoksista. Arvonlisäveron alarajaa nostetaan 15 prosenttiin, mikä tuottaa arviolta 200 miljoonan euron lisätulot. Pääomatuloveron progressiota kiristetään ylimmissä tuloluokissa.
Kestävyysvaje pakotti hallituksen toimiin
Suomen julkisen talouden rakenteellinen alijäämä on kasvanut huolestuttaviin mittoihin viime vuosina. Valtiovarainministeriön joulukuussa julkaiseman arvion mukaan kestävyysvaje on noin 14 miljardia euroa eli viisi prosenttia BKT:stä. Ilman korjaavia toimia valtionvelka kasvaisi yli 90 prosenttiin suhteessa bruttokansantuotteeseen 2030-luvun alkuun mennessä.
Euroopan unionin finanssipoliittiset säännöt ovat kiristyneet merkittävästi vuoden 2024 uudistuksen myötä. EU edellyttää jäsenmailta uskottavaa polkua kohti tasapainoista julkista taloutta, ja Suomi on saanut komissiolta huomautuksia alijäämäkehityksestä. Sopeutustoimet ovat edellytys sille, ettei Suomi joudu liiallisen alijäämän menettelyyn.
Taustalla vaikuttaa myös väestön ikääntyminen, joka kasvattaa eläke- ja hoivamenoja automaattisesti. Tilastokeskuksen ennusteen mukaan yli 65-vuotiaiden osuus väestöstä nousee nykyisestä 23 prosentista 28 prosenttiin vuoteen 2040 mennessä. Samaan aikaan työikäisen väestön määrä supistuu.
Valtiovarainministeri: ”Vaikeita mutta välttämättömiä päätöksiä”
Valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) luonnehti budjettiriihen tuloksia historiallisiksi lehdistötilaisuudessa maanantaina. ”Olemme tehneet vaikeita mutta välttämättömiä päätöksiä Suomen talouden tulevaisuuden turvaamiseksi. Jokainen säästetty euro on pois tulevien sukupolvien velkataakasta”, Purra sanoi.
Pääministeri Petteri Orpo (kok.) korosti hallituksen sitoutumista talouden tasapainottamiseen. ”Tämä hallitus ei jätä sotkuja seuraaville. Olemme valmiita kantamaan vastuun epäsuosituistakin päätöksistä, koska tiedämme niiden olevan Suomen parhaaksi pitkällä aikavälillä”, Orpo totesi tiedotustilaisuudessa.
Oppositio kritisoi leikkauksia voimakkaasti. SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman kutsui päätöksiä ”kohtuuttomiksi iskuiksi tavallisten suomalaisten arkeen”. ”Hallitus leikkaa pienituloisilta ja sairailta samaan aikaan kun suurituloisimpien verotusta ei kiristetä merkittävästi. Tämä on arvovalinta, jonka me kyseenalaistamme”, Lindtman sanoi eduskunnan kyselytunnilla.
Hyvinvointialueille ja kunnille kovat paineet
Leikkausten vaikutukset näkyvät konkreettisimmin hyvinvointialueilla ja kunnissa. Hyvinvointialueiden johtajien mukaan 800 miljoonan euron valtionosuusleikkaukset pakottavat merkittäviin palvelumuutoksiin. Käytännössä tämä tarkoittaa terveysasemien aukioloaikojen supistamista, hoitajamitoituksen tarkistamista ja elektiivisen hoidon jonojen pidentymistä.
Kuntaliitto arvioi, että 600 miljoonan euron leikkaukset johtavat noin 5 000 työpaikan vähenemiseen kuntasektorilla seuraavan kolmen vuoden aikana. Erityisesti pienet kunnat joutuvat harkitsemaan palveluverkkonsa supistamista. Koulujen ja päiväkotien yhdistämiset ovat todennäköisiä harvaan asutuilla alueilla.
Työmarkkinajärjestöt ovat ilmaisseet huolensa leikkausten työllisyysvaikutuksista. SAK:n pääekonomisti Ilkka Kaukoranta arvioi, että sopeutustoimet hidastavat talouskasvua 0,3–0,5 prosenttiyksikköä vuodessa lähivuosina. ”Leikkausten ajoitus on huolestuttava, koska talous on jo valmiiksi heikoissa kantimissa. Tämä voi johtaa negatiiviseen kierteeseen”, Kaukoranta varoitti.
Sijoittajat reagoivat maltillisen positiivisesti
Rahoitusmarkkinat ottivat uutiset sopeutustoimista vastaan suhteellisen myönteisesti. Suomen valtionlainojen korkoerot Saksaan nähden kaventuivat hieman päätösten julkistamisen jälkeen. Kymmenen vuoden viitelainan tuottoero supistui 48 peruspisteeseen, kun se oli viikko sitten 54 peruspistettä.
Nordean pääanalyytikko Jan von Gerich arvioi, että sopeutustoimet parantavat Suomen luottokelpoisuusnäkymiä. ”Vaikka leikkaukset ovat poliittisesti kipeitä, ne osoittavat kansainvälisille sijoittajille, että Suomi on valmis tekemään tarvittavat korjaustoimet. Tämä voi pitkällä aikavälillä laskea valtion lainanhoitokustannuksia”, von Gerich kommentoi.
Luottoluokittaja S&P Global Ratings ilmoitti seuraavansa tilannetta tarkasti. Suomen luottoluokitus on tällä hetkellä AA+, joka on toiseksi korkein mahdollinen. S&P totesi lausunnossaan, että uskottava sopeutuspolku on edellytys nykyisen luokituksen säilymiselle.
Toteutus käynnistyy keväällä 2025
Eduskunta käsittelee menoleikkauksia sisältävän budjettiesityksen helmikuussa 2025. Hallituspuolueiden enemmistö takaa esityksen läpimenon, vaikka oppositio on ilmoittanut vastustavansa leikkauksia jyrkästi. Äänestyksen odotetaan tapahtuvan maaliskuun alkupuolella.
Ensimmäiset konkreettiset muutokset astuvat voimaan huhtikuussa 2025. Tällöin alkavat indeksijäädytykset ja sosiaaliturvaleikkaukset. Hyvinvointialueiden valtionosuusleikkaukset toteutetaan vaiheittain vuosina 2025–2027. Valtion oman toiminnan tehostaminen ja henkilöstövähennykset ajoittuvat koko hallituskaudelle.
Hallitus on sitoutunut arvioimaan sopeutustoimien vaikutuksia puolivuosittain. Mikäli talouskehitys poikkeaa merkittävästi ennusteista, toimenpiteitä voidaan tarkistaa. Seuraava väliarviointi tehdään kesäkuussa 2025 julkisen talouden suunnitelman yhteydessä.
