Fitch laski Suomen luottoluokituksen – heikoin arvosana lähes 30 vuoteen
Luottoluokitusyhtiö Fitch Ratings laski Suomen valtion pitkäaikaisen velan luottoluokituksen perjantaina 25. heinäkuuta 2025. Luokitus putosi toiseksi parhaasta AA+:sta kolmanneksi parhaaseen AA-luokkaan. Fitchin luokitus Suomelle on ollut viimeksi yhtä heikko vuonna 1996, 1990-luvun laman jälkimainingeissa. Päätös ei tullut hallitukselle yllätyksenä, mutta pääministeri Petteri Orpo kutsui tilannetta ”vakavaksi paikaksi”.
Kasvava velka ja riittämättömät sopeutustoimet
Fitch perusteli luokituksen laskua kolmella päätekijällä: korkealla ja kasvavalla julkisella velalla, jatkuvalla julkisen talouden alijäämällä sekä puutteellisiksi arvioiduilla vakauttamistoimilla.
Luottoluokittajan arvion mukaan Suomen julkisen velan suhde bruttokansantuotteeseen nousee 86,3 prosenttiin vuonna 2025. Luku on huomattavasti korkeampi kuin AA-luokituksen maiden mediaani, joka on 49,4 prosenttia. Fitch ennustaa velkasuhteen ylittävän 90 prosentin rajan vuoteen 2029 mennessä.
Fitchin viesti hallitukselle oli yksiselitteinen: tähän mennessä päätetyt toimet eivät ole riittäviä vakauttamaan velkasuhdetta keskipitkällä aikavälillä. Luokittaja kiinnitti huomiota julkisten menojen korkeaan tasoon, joka johtuu ikääntymiseen liittyvistä kuluista, sosiaalimenoista ja kasvaneista puolustusmenoista.
Fitch nosti esille myös hallituksen kaavailevan velkajarrun, jossa velkasuhdetta pienennettäisiin vuosittain prosenttiyksiköllä. Luokittaja huomautti, että lakiehdotus tulisi voimaan vasta ensi vuosikymmenellä, ja sen tehokkuus ja poliittinen toteutettavuus ovat epävarmoja.
Alijäämä pysyy korkeana
Suomen julkisyhteisöjen alijäämä suhteessa bruttokansantuotteeseen laski Fitchin arvion mukaan viime vuoden 4,4 prosentista noin neljään prosenttiin vuonna 2025. Tulevina vuosina alijäämän arvioidaan jäävän yli kolmen prosentin tasolle.
Myös alijäämäluvut ovat selvästi AA-luokan maiden mediaania (2,1 prosenttia) suuremmat. Tämä kertoo Suomen julkisen talouden olevan rakenteellisesti heikommassa kunnossa kuin vertailumaiden.
Talouskasvu jää jälkeen
Fitch painotti myös Suomen heikkoa talouskasvua. Bruttokansantuote on edelleen lähellä vuoden 2019 tasoa, kun EU-maiden keskimääräinen kumulatiivinen kasvu samalla ajanjaksolla on ollut noin viisi prosenttia.
Vuodelle 2025 Fitch ennusti Suomen talouskasvuksi 0,9 prosenttia. Yksityisen kulutuksen odotetaan vähitellen elpyvän inflaation hidastuessa ja reaalitulojen noustessa, mutta korkea työttömyys ja heikko luottamus rajoittavat kasvua.
Vuoden 2025 ensimmäisellä neljänneksellä Suomen työttömyysaste oli 9,2 prosenttia, mikä on euroalueen kolmanneksi korkein. OECD arvioi joulukuussa 2025, että Suomi on ainoa kehittynyt maa, jonka talous ei kasva lainkaan kuluvana vuonna.
Orpo: Vakava paikka
Pääministeri Petteri Orpo reagoi luottoluokituksen laskuun viestipalvelu X:ssä. Hän kutsui tilannetta vakavaksi paikaksi ja ilmoitti hallituksen keskustelevan tilanteen vaatimista uusista päätöksistä syksyn budjettiriihessä.
Orpon mukaan Fitchin ratkaisu ei ollut odottamaton. Hän totesi hallituksen tehneen tilanteen korjaamiseksi paljon, mutta suhdannetilanne ja kasvu ovat olleet odotettua vaisumpia.
Valtiovarainministeri Riikka Purra oli samoilla linjoilla. Hänen mukaansa luottoluokituksen lasku ei tullut yllätyksenä, sillä Fitch oli muuttanut Suomen luokituksen näkymät negatiivisiksi jo elokuussa 2024.
”Olemme huolestuttavalla uralla”
Purra kuvaili Suomen tilannetta suorasanaisesti: julkinen talous on huonommassa kunnossa kuin vertailuryhmän mailla, ja talous kasvaa muita hitaammin. Hänen mukaansa Suomi on huolestuttavalla uralla.
Purra korosti, ettei kyse ole vain yhden hallituskauden ongelmasta. Hän sanoi aikovansa nostaa julkisen talouden vahvistamisen esille budjettineuvotteluissa ja totesi, ettei lisäsopeutusten kanssa voi jäädä odottamaan.
Valtiovarainministerin mukaan sopeutustoimia on jatkettava usean hallituskauden ajan, jotta velkasuhde saadaan kääntymään laskuun.
Kymmenen miljardin sopeutukset eivät riitä
Orpon hallitus on tähän mennessä sopinut noin kymmenen miljardin euron sopeutustoimista, jotka pitävät sisällään sekä menoleikkauksia että veronkorotuksia. Valtiovarainministeriö on kuitenkin laskenut, että tällä vaalikaudella tarvittaisiin vielä noin miljardin euron lisäsopeutukset.
Valtiovarainministeriön budjettipäällikkö Mika Majanen totesi, että sopeutusta tarvitaan lisää, jotta valtion velan kasvu suhteessa bruttokansantuotteeseen saadaan pysähtymään kuluvan vaalikauden lopussa.
Majanen kuitenkin huomautti, ettei Fitchin päätöksestä voi suoraan vetää johtopäätöstä, että myös muut luokittajat laskevat Suomen luottoluokitusta. Suomen luokitus on edelleen toiseksi korkeimmalla tasolla sekä Moody’sin (Aa1) että S&P Globalin (AA+) luokituksissa, ja molemmissa näkymät ovat vakaat.
Historiallinen vertailu: vuosi 1996
Fitchin luokitus Suomelle on viimeksi ollut AA-tasolla vuonna 1996. Tuolloin Suomi oli vasta toipumassa 1990-luvun alun lamasta, joka oli yksi maan historian pahimmista talouskriiseistä.
Laman aikana Suomen bruttokansantuote laski kolmessa vuodessa 12 prosenttia. Työttömyys nousi pahimmillaan 17 prosenttiin vuonna 1994, ja rakennusalalla luku oli lähes 37 prosenttia. Luottoluokitus laski tuolloin useita pykäliä.
Valtiovarainministeri Iiro Viinanen kirjoitti päiväkirjaansa vuonna 1993 luokituksen laskun yhteydessä kuuluisan lauseen: ”Nyt on Suomi kusessa.”
Suomen luokitus nousi takaisin AA+-tasolle vuonna 2016 ja pysyi siellä yhdeksän vuotta ennen tuoretta laskua.
Mitä luottoluokituksen lasku merkitsee?
Luottoluokitus vaikuttaa valtion rahoituskustannuksiin ja sijoittajien käsitykseen maan taloudellisesta vakaudesta. Korkea luokitus viestii markkinoille vahvasta hallinnosta ja pienestä luottoriskistä, kun taas lasku voi heijastua korkeampina korkovaatimuksina.
Vaikutus ei aina näy välittömästi, mutta velan kasvaessa ja korkotason noustessa seuraukset voivat konkretisoitua uusien velkojen hinnoittelussa ja sijoittajakiinnostuksessa. Myös kuntien ja valtionyhtiöiden varainhankintaan kohdistuva riskilisä voi kasvaa.
Valtiokonttorin Jussi Tuulisaari on kuitenkin huomauttanut, että kun luokituksen lasku on markkinoiden odottama, se ei yleensä aiheuta suurta hinnoitteluliikettä.
Velkajarru hyväksyttiin lokakuussa
Luottoluokituksen laskun jälkeen hallitus toi syksyllä eduskuntaan velkajarru-lakiesityksen. Lokakuussa 2025 eduskuntapuolueet saavuttivat parlamentaarisen sovun uudesta finanssipoliittisesta laista.
Velkajarru asettaa tavoitteeksi julkisen velan laskemisen 40 prosenttiin suhteessa bruttokansantuotteeseen pitkällä aikavälillä. Kaikkina vuosina, jolloin velkasuhde ylittää 40 prosentin tason, sitä pitäisi alentaa keskimäärin yhden prosenttiyksikön edestä.
OECD kiitti marraskuussa velkajarrua ja totesi sen auttavan pitämään kiinni julkisen talouden vakauttamisen momentumista.
Moody’s päivittää arvionsa joulukuussa
Suomella on sopimusperusteinen luottoluokitus Fitchin lisäksi Moody’s Ratings -yhtiöltä. Moody’s on päivittämässä arviotaan Suomesta 12. joulukuuta 2025.
Majanen huomautti, että arvio tehdään tuolloin senhetkisen taloustilanteen ja näkymien perusteella, jotka voivat olla hyvinkin erilaiset kuin heinäkuussa.
Fitchin viesti tulevaisuudesta
Fitch muutti luokituksen laskun yhteydessä näkymät negatiivisista vakaiksi. Tämä tarkoittaa, ettei välitöntä uutta laskua ole näköpiirissä, mutta toisaalta nousuakaan ei odoteta lähiaikoina.
Fitchin mukaan Suomen luottoluokitusta voitaisiin nostaa, jos velkasuhde saadaan uskottavasti lasku-uralle esimerkiksi rakenteellisen sopeutuksen tai vahvemman kasvun kautta. Mikäli näin ei käy ja velka jatkaa kasvuaan yhdistettynä heikkoon kasvuun, seuraava luottoluokituksen lasku voi olla edessä jo ennen vuosikymmenen loppua.
Lähteet:
