Finanssiala ry pitää Euroopan keskuspankin pankkisääntelytyöryhmän tuoreita suosituksia oikeansuuntaisina, mutta varoittaa samalla liian tiukan sääntelyn tukahduttavan luotonantoa ja talouskasvua. Järjestö peräänkuuluttaa konkreettisia toimia yleisluontoisten ehdotusten sijaan.
EKP:n työryhmä ehdottaa valvonnan yksinkertaistamista
Euroopan keskuspankin asettama pankkisääntelytyöryhmä julkaisi joulukuussa 2024 suosituspakettinsa, jonka keskiössä on pankkivalvonnan yksinkertaistaminen ja byrokratian keventäminen. Työryhmän ehdotuksilla pyritään tukemaan eurooppalaisten pankkien luotonantokykyä ja sitä kautta koko talousalueen kasvua.
Suomessa ehdotukset ovat saaneet varovaisen myönteisen vastaanoton finanssisektorilta. Finanssiala ry:n mukaan suunta on oikea, mutta toteutuksen yksityiskohdat ratkaisevat lopputuloksen. Järjestö korostaa, että sääntelyn keventämisen tulee näkyä konkreettisesti pankkien arjessa eikä jäädä pelkäksi paperille kirjatuksi tavoitteeksi.
Työryhmän suositukset kattavat laajan kirjon pankkitoiminnan osa-alueita vakavaraisuusvaatimuksista raportointivelvollisuuksiin. Erityistä huomiota on kiinnitetty pienempien pankkien hallinnollisen taakan keventämiseen, mikä on ollut pitkäaikainen eurooppalaisen pankkisektorin toive.
Pankkisääntely kiristynyt merkittävästi finanssikriisin jälkeen
Eurooppalainen pankkisääntely on kiristynyt huomattavasti vuoden 2008 finanssikriisin jälkeen. Basel III -vakavaraisuuskehikon täysimääräinen käyttöönotto on lisännyt pankkien pääomavaatimuksia ja raportointivelvoitteita merkittävästi viime vuosina. Samaan aikaan digitalisaatio ja uudet toimijat ovat haastaneet perinteisiä pankkeja markkinaosuuksista.
Tiukentunut sääntely on eurooppalaisten pankkien mukaan heikentänyt niiden kilpailukykyä suhteessa yhdysvaltalaisiin kilpailijoihin. EU-alueen pankkien keskimääräinen oman pääoman tuotto on jäänyt jälkeen Atlantin takaisista verrokeista, mikä on herättänyt huolta eurooppalaisen rahoitusjärjestelmän tehokkuudesta.
EKP:n työryhmän perustaminen oli vastaus kasvavaan kritiikkiin sääntelyn kumulatiivisista vaikutuksista. Euroalueen päättäjät ovat tunnustaneet tarpeen arvioida sääntelykehikon kokonaisvaikutuksia pankkien toimintakykyyn ja sitä kautta reaalitalouteen.
Ahosniemi: Järkeistämisen on oltava aitoa
Finanssiala ry:n toimitusjohtaja Piia-Noora Ahosniemi kommentoi EKP:n suosituksia järjestön tiedotteessa suorasanaisesti. ”EKP:n suosituksissa suunta on oikea, mutta sääntelyn järkeistäminen ei saa jäädä näennäiseksi”, Ahosniemi linjaa.
Ahosniemen mukaan finanssisektori on valmis tukemaan talouskasvua, mutta nykyinen sääntelykehikko asettaa tälle rajoituksia. ”Pankkien kyky rahoittaa yrityksiä ja kotitalouksia on suoraan yhteydessä sääntelyn määrään ja laatuun. Liian raskas byrokratia vie resursseja varsinaiselta liiketoiminnalta”, hän toteaa.
Järjestö korostaa, että suomalaiset pankit ovat eurooppalaisessa vertailussa vakavaraisuudeltaan vahvoja ja hyvin säänneltyjä. Ahosniemi muistuttaa, ettei sääntelyä tulisi kiristää entisestään tilanteessa, jossa Suomen talous kamppailee kasvun kanssa ja yritykset tarvitsevat rahoitusta investointeihinsa.
Luotonanto ja talouskasvu linkittyvät toisiinsa
Pankkisääntelyn vaikutukset ulottuvat laajasti kotitalouksiin ja yrityksiin. Tiukemmat pääomavaatimukset voivat nostaa lainojen hintaa ja rajoittaa rahoituksen saatavuutta erityisesti riskipitoisemmiksi katsotuille asiakasryhmille, kuten pk-yrityksille ja ensiasunnon ostajille.
Suomen Pankin tilastojen mukaan yrityslainojen kasvu on hidastunut merkittävästi viime vuosina. Asuntolainakannan kasvu on niin ikään jäänyt vaatimattomaksi korkojen nousun ja talouden epävarmuuden vuoksi. Pankkisektorin edustajat ovat esittäneet huolen siitä, että lisäsääntely pahentaisi tilannetta entisestään.
Finanssiala ry:n näkemyksen mukaan sääntelyn keventäminen voisi vapauttaa pankkien resursseja luotonantoon ja siten tukea Suomen talouskasvua. Järjestö arvioi, että eurooppalaisen sääntelykehikon uudistaminen olisi erityisen tärkeää taloudellisesti haastavana aikana.
Toteutuksen aikataulu vielä auki
EKP:n työryhmän suositukset ovat toistaiseksi yleisluontoisia ehdotuksia, joiden tarkempi sisältö ja aikataulu selviävät tulevien kuukausien aikana. Euroopan komissio ja Euroopan pankkiviranomainen EBA osallistuvat suositusten jatkovalmisteluun.
Finanssiala ry aikoo seurata aktiivisesti suositusten etenemistä ja osallistua valmistelutyöhön kansallisella ja eurooppalaisella tasolla. Järjestö on ilmaissut huolensa siitä, että hyvät aikomukset voivat vesittyä yksityiskohtia hiottaessa.
Seuraava merkittävä virstanpylväs on Euroopan komission kannanotto suosituksiin, joka odotetaan alkuvuoden 2025 aikana. Tämän jälkeen alkaa varsinainen lainsäädäntöprosessi, joka voi kestää useita vuosia ennen kuin muutokset näkyvät käytännön pankkitoiminnassa.
