Yhdeksän EU:n jäsenmaata, Suomi mukaan lukien, kehottaa unionia äärimmäiseen varovaisuuteen ”osta eurooppalaista” -politiikan kanssa. Maat pelkäävät protektionistisen linjan johtavan kauppasotaan ja hintojen nousuun kriittisillä toimialoilla. Varoitus osuu herkkään ajankohtaan, kun EU pohtii vastaustaan Yhdysvaltain kauppapolitiikkaan.
Pohjoismaat ja vapaakauppamaat yhteisrintamassa
Suomi on liittynyt kahdeksan muun EU-maan joukkoon vaatimaan malttia unionin hankintapolitiikassa. Yhteisen kannanoton allekirjoittivat Suomen lisäksi Ruotsi, Tanska, Hollanti, Irlanti, Tšekki, Viro, Latvia ja Kreikka.
Maiden yhteinen kannanotto julkaistiin maanantaina 8. joulukuuta, vain viikkoja ennen EU:n kilpailukykyneuvostoa. Maat varoittavat, että kotimaisiin hankintoihin pakottava politiikka voisi nostaa julkisten hankintojen kustannuksia merkittävästi ja heikentää eurooppalaisten yritysten kilpailukykyä globaaleilla markkinoilla.
EU:n julkisten hankintojen markkina on arvoltaan noin 2 000 miljardia euroa vuodessa. Protektionistinen politiikka vaikuttaisi välittömästi puolustus-, teknologia- ja infrastruktuurisektoreihin, joilla kansainväliset toimitusketjut ovat erityisen tärkeitä.
Kannanotossa korostetaan, että EU:n tulisi keskittyä kilpailukyvyn parantamiseen markkinaehtoisesti, ei sulkemalla ovia kolmansille maille.
Trumpin tullit ajavat EU:ta protektionismiin
Eurooppalaisen hankintalinjan kiristäminen on noussut agendalle vastauksena Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin aggressiiviselle tullipolitiikalle. Trump on uhannut kohdistaa EU-tuontiin jopa 10–20 prosentin yleistullit vuoden 2025 aikana.
EU-komissio ja useat suuret jäsenmaat, erityisesti Ranska ja Italia, ovat ajaneet vastatoimia. Ranskan presidentti Emmanuel Macron on toistuvasti vaatinut eurooppalaisen teollisuuden suosimista julkisissa hankinnoissa osana ”strategista autonomiaa”.
Saksa on ollut jakautunut asiassa. Maan teollisuusliitto BDI on varoittanut protektionismin vaaroista, mutta poliittinen paine kotimaiseen suosimiseen on kasvanut myös siellä.
Euroopan keskuspankin arvion mukaan täysimittainen kauppasota Yhdysvaltain kanssa voisi leikata euroalueen BKT:sta 0,5–1,0 prosenttiyksikköä vuositasolla.
Suomen kanta heijastaa vientiteollisuuden etua
Suomen liittyminen varoittajien joukkoon noudattaa maan perinteistä vapaakauppalinjaa. Suomen tavaravienti EU:n ulkopuolelle oli vuonna 2024 noin 35 miljardia euroa, josta merkittävä osa suuntautuu maihin, jotka voisivat vastata EU:n protektionismiin omilla rajoituksillaan.
”Sulkeutuminen ei ole Euroopan etu. Meidän on pidettävä markkinat avoimina ja keskityttävä innovaatioihin ja osaamiseen”, totesi Suomen elinkeinoministeri Mari-Leena Talvitie (kok.) kommentoidessaan EU:n kauppapolitiikkaa marraskuussa.
Teknologiateollisuuden toimitusjohtaja Jaakko Hirvola on korostanut, että suomalaiset teknologiayritykset ovat riippuvaisia globaaleista arvoketjuista: ”Jos EU sulkee markkinansa, muut tekevät saman. Häviäjiä ovat vientivetoiset maat kuten Suomi.”
Kuluttajat ja veronmaksajat maksaisivat laskun
Kannanottoon osallistuneet maat varoittavat, että eurooppalaisen tuotannon pakollinen suosiminen nostaisi julkisten hankintojen hintoja 15–30 prosenttia riippuen toimialasta. Erityisen suuri vaikutus olisi puolustushankinnoissa, joissa kilpailun rajoittaminen voisi nostaa kustannuksia miljardeja euroja.
Puolustussektorilla EU-maiden yhteenlasketut hankinnat ovat noin 70 miljardia euroa vuodessa. Mikäli amerikkalaiset ja israelilaiset toimittajat suljettaisiin kilpailun ulkopuolelle, korvaavien eurooppalaisten vaihtoehtojen kehittäminen veisi vuosia ja maksaisi kymmeniä miljardeja.
Myös infrastruktuurihankkeet kärsisivät. Esimerkiksi tuulivoimaloiden komponenteissa ja sähköautojen akuissa eurooppalainen tuotantokapasiteetti ei riitä kattamaan kysyntää, mikä johtaisi pullonkauloihin ja hintojen nousuun.
Kuluttajille vaikutukset näkyisivät välillisesti korkeampina veroina ja kalliimpina julkisina palveluina. Inflaatiovaikutus voisi olla 0,2–0,5 prosenttiyksikköä, arvioi hollantilainen CPB-taloustutkimuslaitos.
Ratkaisun hetket lähestyvät
EU:n kilpailukykyneuvosto kokoontuu joulukuun puolivälissä käsittelemään unionin teollisuusstrategiaa. Hankintapolitiikka on yksi keskeisistä kiistakysymyksistä.
Komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen on pyrkinyt löytämään kompromissia, joka yhdistäisi strategisen autonomian tavoitteet avoimiin markkinoihin. Käytännössä tämä voisi tarkoittaa ”pehmeää preferenssiä” eurooppalaisille toimittajille ilman tiukkoja kieltoja.
Yhdeksän maan kannanotto vaikeuttaa von der Leyenin tasapainoilua. Mikäli vapaakauppamaat äänestävät yhtenäisesti, protektionistisen linjan läpivienti vaatisi lähes yksimielisyyttä suurten maiden keskuudessa.
Seuraava merkittävä käännekohta on Eurooppa-neuvosto helmikuussa 2026, jossa EU-johtajat linjaavat unionin vastauksen Yhdysvaltain mahdollisiin tulleihin. Siihen mennessä Trumpin hallinnon kauppapoliittiset aikeet selviävät tarkemmin.
