EU käynnistää liiallista alijäämää koskevan menettelyn Suomea vastaan – mitä se tarkoittaa käytännössä?

Euroopan komissio on valmistelemassa kurinpitotoimia Suomea vastaan valtiontalouden liiallisen alijäämän vuoksi. Käytännössä tämä tarkoittaa, että Suomi ollaan viemässä EU:n niin sanottuun liiallista alijäämää koskevaan menettelyyn (Excessive Deficit Procedure, EDP). Syynä on se, että Suomen budjettialijäämä ylittää EU:n sallitun 3 prosentin rajan suhteessa bruttokansantuotteeseen eikä ylitys selity riittävästi puolustusmenojen kasvulla.Tässä artikkelissa käydään läpi, miksi EU puuttuu Suomen talouteen juuri nyt, mitä menettely tarkoittaa, millaisia toimia Suomelta odotetaan – ja miten tämä voi heijastua verotukseen, julkisiin palveluihin ja talouskasvun edellytyksiin.

Miksi Suomi joutuu EU:n tarkkailuun?

EU:n finanssipoliittiset säännöt, jotka pohjautuvat Stabiliteetti- ja kasvusopimukseen, rajoittavat jäsenmaiden alijäämää ja velkaa. Alijäämä ei saa ylittää 3 prosenttia BKT:stä ja julkisen velan tavoitetaso on enintään 60 prosenttia BKT:stä. Kun maa ylittää rajat ilman hyväksyttävää poikkeusperustetta, komissio voi ehdottaa EDP-menettelyn avaamista.

Suomen tilanne näyttää tältä:

Alijäämä oli noin 4,4 prosenttia BKT:stä vuonna 2024.
Vuodelle 2025 ennustetaan noin 4,5 prosentin alijäämää.
Vaikka puolustusmenojen kasvua voidaan osin jättää laskennan ulkopuolelle ns. kansallisen poikkeuslausekkeen (escape clause) nojalla, Suomen ylitys on komission mukaan liian suuri selitettäväksi pelkästään turvallisuusmenoilla.

Komission mukaan Suomen alijäämän ylitys on rakenteellinen ja pitkäkestoinen, ei vain tilapäinen poikkeus.

Mitä liiallista alijäämää koskeva menettely (EDP) tarkoittaa?

EDP ei ole pelkkä ”nuhtelu”, vaan virallinen EU-prosessi, jossa jäsenmaa asetetaan tiukemman talousohjauksen piiriin. Komissio käynnistää toimet jäsenmaata vastaan, jos alijäämä ylittää Stabiliteetti- ja kasvusopimuksen rajan.

Menettelyn keskeiset vaiheet ovat:

Komissio laatii raportin ja tekee ehdotuksen menettelyn avaamisesta.
EU:n neuvosto (jäsenmaat) päättää menettelyn käynnistämisestä.
Suomelle asetetaan korjausaikataulu ja tavoitteet alijäämän ja velkasuhteen pienentämiseksi.
Suomen on toimitettava säännöllisesti raportteja ja edistymissuunnitelmia.
Jos tavoitteet eivät täyty, seurauksina voi olla lisävaatimuksia ja äärimmäisessä tapauksessa taloudellisia seuraamuksia.

Yleisesti EDP:ssä korostuu ”korjauspolku”: EU haluaa vakuuttavan suunnitelman siitä, miten maa palaa sääntörajoihin hallitusti.

Hallituksen ja viranomaisten reaktiot

Valtiovarainministeri Riikka Purra on jo aiemmin arvioinut, että Suomi on käytännössä menossa EDP-menettelyyn, koska alijäämärajat rikkoutuvat eikä velkasuhde näytä kääntyvän laskuun lähivuosina.

Pääministeri Petteri Orpo on puolestaan korostanut, että Suomen talouden heikkouteen vaikuttavat:

Venäjän hyökkäyssodan aiheuttama epävarmuus ja puolustusmenojen kasvu
Viennin vaikeudet ja heikko kysyntä
Pitkään jatkunut hidas kasvu ja rakenteelliset ongelmat

Hallitus on samalla yrittänyt tukea kasvua veronkevennyksillä, mutta EU:n näkökulmasta tämä vaikeuttaa sopeutuksen uskottavuutta, koska alijäämä pysyy selvästi raja-arvon yläpuolella.

Mitä EU todennäköisesti vaatii Suomelta?

Komission linjausten perusteella Suomelta odotetaan:

Keskipitkän aikavälin sopeutusohjelmaa, jolla alijäämä painetaan takaisin alle 3 prosenttiin BKT:stä
Velkasuhteen vakauttamista ja kääntämistä laskuun
Rakenteellisia uudistuksia, joilla parannetaan kasvupotentiaalia (esim. työmarkkinat, tuottavuus ja investointiympäristö)

Komissio julkaisi Suomea koskevan artikla 126(3) -raportin 25.11.2025, joka toimii menettelyn oikeudellisena pohjana.

Miten tämä voi vaikuttaa suomalaisiin?

Vaikka EDP on teknisesti hallitusten ja EU-instituutioiden välistä ohjausta, vaikutukset voivat näkyä arjessa useilla tavoilla:

1. Julkinen talous kiristyy

Sopeutustoimet tarkoittavat tyypillisesti menoleikkauksia, veroratkaisuja tai molempia. Tämä voi kohdistua esimerkiksi hyvinvointialueiden rahoitukseen, sosiaaliturvan tasoon tai valtion investointeihin.

2. Verokeskustelu kiihtyy

Kun alijäämää pitää kuroa umpeen, esiin nousee väistämättä kysymys siitä, korjataanko taloutta menoilla vai tuloilla. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi kulutusverojen, pääomaverotuksen tai muiden veropohjaa laajentavien ratkaisujen arviointia.

3. Kasvupolitiikan paine kasvaa

EU ei yleensä halua pelkkää leikkauslinjaa, jos se heikentää kasvua. Suomelle voi tulla entistä kovempi paine toteuttaa uudistuksia, jotka nostavat työllisyyttä ja tuottavuutta.

4. Markkinoiden luottamus

EDP voi lisätä epävarmuutta lyhyellä aikavälillä, mutta uskottava sopeutusohjelma voi myös vahvistaa sijoittajien ja luottoluokittajien luottamusta Suomen velanhoitokykyyn.

Mikä on isompi kuva?

Suomen tilanne ei ole Euroopassa ainutlaatuinen. Useat maat ovat viime vuosina ylittäneet alijäämärajat pandemian, inflaation ja turvallisuusympäristön muutoksen vuoksi. EU on joustanut puolustusmenoissa escape clause -mekanismin kautta, mutta samalla se haluaa palauttaa budjettikurin uskottavuuden.

Suomelle tämä osuu vaikeaan hetkeen: talouskasvu on ollut pitkään heikkoa ja väestön ikääntyminen kasvattaa menoja. Siksi EU:n viesti on käytännössä, että sopeutuksen pitää olla pysyvämpi ja rakenteellisempi kuin aiemmin.

Yhteenveto

EU:n liiallista alijäämää koskeva menettely on Suomelle selvä hälytyskello. Se pakottaa julkisen talouden sopeutukseen ja todennäköisesti myös rakenteellisiin uudistuksiin. Vaikka puolustusmenot antavat jonkin verran liikkumavaraa, komissio katsoo Suomen alijäämän olevan liian suuri selitettäväksi pelkästään turvallisuustilanteella.

Joulukuussa 2025 EU-neuvosto ottaa kantaa menettelyn avaamiseen ja asettaa Suomelle varsinaisen korjauspolun. Suunta on silti jo selvä: julkisen talouden tasapainottaminen nousee politiikan ykköskysymykseksi lähivuosiksi.