Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA esittää Suomelle viiden vuoden mittaista palkkamalttijaksoa, jonka aikana kuluttajahintojen nousun tulisi jäädä selvästi euroalueen keskiarvon alapuolelle. Ehdotus tähtää viennin kilpailukyvyn palauttamiseen, mutta on herättänyt välittömästi voimakkaita reaktioita työmarkkinajärjestöissä.
Tutkimuslaitos vaatii rakenteellista muutosta palkkamalliin
ETLAn tuore analyysi lähtee siitä, että Suomen kustannuskilpailukyky on rapautunut merkittävästi suhteessa keskeisiin kilpailijamaihin. Tutkimuslaitoksen laskelmien mukaan suomalaisen työn hinta on noussut vuosina 2021–2025 noin 18 prosenttia, kun Saksassa vastaava nousu on jäänyt 14 prosenttiin ja Ruotsissa 12 prosenttiin.
Käytännössä viiden vuoden palkkamaltti tarkoittaisi, että vuosittaiset palkankorotukset rajattaisiin 1,5–2,0 prosentin haarukkaan tilanteessa, jossa euroalueen keskimääräinen inflaatio liikkuu 2,0–2,5 prosentin tuntumassa. Tämä merkitsisi reaaliansioiden lievää laskua tai parhaimmillaankin paikallaan polkemista koko viisivuotiskauden ajan.
ETLA perustelee ehdotustaan sillä, että vientiteollisuuden kannattavuus on painunut historiallisen alhaiselle tasolle. Tutkimuslaitoksen mukaan vientisektorin operatiivinen kannattavuus on pudonnut alle viiden prosentin, kun terveenä pidetty taso olisi 8–10 prosenttia.
Ehdotus koskettaisi käytännössä kaikkia palkansaajia, sillä julkisen sektorin palkkakehitys seuraa tyypillisesti vientiteollisuuden linjaa. Suomessa on noin 2,5 miljoonaa palkansaajaa, joiden tulokehitykseen ehdotus vaikuttaisi suoraan.
Kustannuskriisi kärjistynyt vuoden 2024 aikana
ETLAn ehdotus ei synny tyhjiössä. Suomen tavaravienti supistui vuonna 2024 arviolta 3–4 prosenttia, ja erityisesti metsäteollisuus sekä konepajasektori ovat kamppailleet heikentyneen hintakilpailukyvyn kanssa.
Taustalla vaikuttaa myös Euroopan keskuspankin rahapolitiikan normalisoituminen. Kun korkotaso on palannut positiiviseksi, yritysten investointihalukkuus on hiipunut ja samalla työvoimakustannusten merkitys kilpailutekijänä on korostunut.
Tilanne muistuttaa vuosien 2015–2016 kilpailukykykeskustelua, joka johti lopulta kiisteltyyn kilpailukykysopimukseen. Tuolloin sopimuksen vaikutukset jäivät taloustutkijoiden mukaan vaatimattomiksi, ja kriitikot pitävät ETLAn ehdotusta paluuna vanhoihin kehiin.
”Vienti ei elpyä leikkaamalla ostovoimaa”
Ammattiliittojen keskusjärjestö SAK:n pääekonomisti reagoi ETLAn ehdotukseen torjuvasti. Järjestön mukaan palkansaajien ostovoiman systemaattinen heikentäminen johtaisi kotimaan kysynnän supistumiseen, mikä pahentaisi talouden ongelmia entisestään.
Myös monet akateemiset taloustieteilijät ovat suhtautuneet skeptisesti pitkäkestoiseen palkkamalttiajatteluun. Heidän mukaansa Suomen vientiongelmia ei ratkaista työvoimakustannuksia polkemalla, vaan investoimalla tuotekehitykseen ja korkeamman jalostusasteen tuotantoon.
Elinkeinoelämän keskusliitto EK on puolestaan tervehtinyt ETLAn analyysia myönteisesti, vaikkei ole vielä ottanut kantaa tarkkaan viiden vuoden aikatauluun. EK:n mukaan palkankorotusten kytkeminen tuottavuuskehitykseen on välttämätöntä teollisuuden toimintaedellytysten turvaamiseksi.
Vaikutukset ulottuisivat asuntomarkkinoilta eläkkeisiin
Mikäli ETLAn ehdotus toteutuisi, vaikutukset ulottuisivat laajalle. Maltillinen palkkakehitys hillitsisi vuokra- ja asuntohintojen nousupainetta erityisesti kasvukeskuksissa, mutta samalla se heikentäisi kotitalouksien velkanhoitokykyä suhteessa olemassa oleviin lainoihin.
Työeläkemaksujen tuottokertymä supistuisi, mikä voisi pitkällä aikavälillä luoda paineita eläkejärjestelmän rahoituspohjaan. ETL:n oman arvion mukaan viiden vuoden malttijakso leikkaisi eläkemaksukertymää kumulatiivisesti 2–3 miljardilla eurolla verrattuna tilanteeseen, jossa palkat seuraisivat inflaatiota.
Kuluttajakaupalle ja palvelusektorille palkkamaltti merkitsisi kysynnän vaimenemista. Kaupan liiton arvion mukaan jo yhden prosenttiyksikön ero palkkakehityksessä vaikuttaa vähittäiskaupan myyntiin noin 500 miljoonalla eurolla vuositasolla.
Työmarkkinaneuvottelut alkavat helmikuussa
ETLAn ehdotus osuu ajankohtaan, jolloin useiden alojen työehtosopimukset ovat päättymässä keväällä 2026. Teknologiateollisuuden, kaupan alan ja julkisen sektorin neuvottelut käynnistyvät helmikuussa.
Työmarkkinajärjestöjen odotetaan ottavan kantaa palkkamalttiehdotukseen tammikuun aikana. Hallitus on toistaiseksi pidättäytynyt kommentoimasta yksityiskohtaisesti työmarkkinaosapuolten neuvotteluasemia, mutta valtiovarainministeriön virkamiesten on kerrottu suhtautuvan ETLAn analyysiin vakavasti.
Seuraava merkittävä etappi on Suomen Pankin tammikuun lopulla julkaistavat uudet talousennusteet, jotka antavat osviittaa siitä, miten vakavana keskuspankki näkee kilpailukykykysymyksen.
