Euroopan keskuspankki piti ohjauskorkonsa ennallaan joulukuun kokouksessaan, mutta markkinoiden odotukset keväälle 2026 viittaavat laskuun. Suomalaisille asuntovelallisille tämä tarkoittaa helpotusta: keskimääräinen 200 000 euron asuntolaina voi keventyä jopa 150 euroa kuukaudessa ensi vuoden aikana.
Ohjauskorko pysyi 3,0 prosentissa
EKP:n neuvosto päätti torstaina 5. joulukuuta pitää talletuskoron 3,0 prosentissa. Päätös oli markkinoiden odotusten mukainen, mutta keskuspankin viestintä oli odotettua pehmeämpää tulevien korkoliikkeiden suhteen.
Perusrahoitusoperaatioiden korko säilyi 3,15 prosentissa ja maksuvalmiusluoton korko 3,40 prosentissa. EKP:n mukaan inflaatio euroalueella on hidastunut 2,3 prosenttiin marraskuussa, mikä lähestyy kahden prosentin tavoitetta.
Korkomarkkinat hinnoittelevat nyt 70 prosentin todennäköisyydellä 25 korkopisteen laskua maaliskuussa 2026. Kesään mennessä markkinat odottavat koron laskevan 2,5 prosenttiin.
12 kuukauden euribor, johon valtaosa suomalaisista asuntolainoista on sidottu, on jo reagoinut odotuksiin ja laskenut 2,68 prosenttiin. Vielä syyskuussa se oli 3,05 prosentissa.
Inflaatio hidastui nopeammin kuin odotettiin
EKP:n päätöksen taustalla on euroalueen talouskehitys, joka on osoittautunut odotettua heikommaksi. Saksan teollisuustuotanto supistui marraskuussa 1,4 prosenttia, ja koko euroalueen BKT-kasvu jäi kolmannella neljänneksellä 0,4 prosenttiin.
Energian hinnat ovat laskeneet merkittävästi vuodentakaisesta. Sähkön tukkuhinta Pohjoismaissa on pudonnut 45 prosenttia joulukuun 2024 tasosta. Tämä on hillinnyt inflaatiopaineita ja antanut keskuspankille liikkumavaraa.
Suomessa kuluttajahintojen nousu on hidastunut 1,8 prosenttiin, mikä on euroalueen keskiarvoa maltillisempaa. Asuntomarkkinat ovat kuitenkin edelleen haastavassa tilanteessa: vanhojen kerrostaloasuntojen hinnat ovat laskeneet pääkaupunkiseudulla 4,2 prosenttia vuodessa.
”Korkotaso normalisoituu vuoden 2026 aikana”
”Näemme selkeitä merkkejä siitä, että rahapolitiikan kiristyssyklin huippu on ohitettu”, sanoo Nordean pääekonomisti Tuuli Koivu. ”Odotamme EKP:n laskevan ohjauskorkoa yhteensä 75 korkopistettä ensi vuoden aikana.”
OP Ryhmän ekonomisti Hanna Kukkonen arvioi, että asuntolainojen kokonaiskorko laskee keskimäärin prosenttiyksikön vuoden 2026 loppuun mennessä. ”250 000 euron lainassa tämä tarkoittaa noin 200 euron kuukausittaista säästöä”, Kukkonen laskee.
Suomen Pankin johtokunnan varapuheenjohtaja Marja Nykänen muistuttaa, että korkotaso on edelleen historiallisesti normaali. ”Nollakorkojen aika oli poikkeus, ei sääntö. Kotitalouksien on syytä varautua siihen, että korot pysyvät 2–3 prosentin tasolla pitkään.”
Asuntovelallisille helpotusta – uudet lainat halpenevat
Suomessa on noin 1,4 miljoonaa asuntolainallista kotitaloutta. Keskimääräinen asuntolaina on Suomen Pankin mukaan 144 000 euroa, mutta pääkaupunkiseudulla keskiarvo nousee yli 220 000 euroon.
Pankit ovat jo alkaneet reagoida muuttuneisiin odotuksiin. Danske Bank laski asuntolainojen marginaalejaan marraskuussa keskimäärin 0,15 prosenttiyksikköä. OP ja Nordea ovat seuranneet perässä tarjouskampanjoilla.
Kiinteistönvälitysketju Kiinteistömaailman toimitusjohtaja Risto Kyhälä uskoo, että korkojen lasku piristää asuntokauppaa. ”Olemme nähneet kysynnän jo elpyvän syksyn aikana. Ensiasunnon ostajat ovat palanneet markkinoille, kun korkohuippu on selvästi takana.”
Asuntokauppojen määrä nousi marraskuussa 12 prosenttia vuodentakaisesta. Erityisesti alle 200 000 euron asuntojen kysyntä on kasvanut.
Seuraava korkopäätös tammikuussa
EKP:n neuvosto kokoontuu seuraavan kerran 30. tammikuuta 2026. Markkinat odottavat, että keskuspankki pitää korot tuolloin vielä ennallaan, mutta viestii selkeämmin kevään korkolaskuista.
Ratkaisevia tekijöitä ovat tammi-helmikuun inflaatioluvut sekä Yhdysvaltain keskuspankin Fed:n päätökset. Fed laski omaa ohjauskorkoaan joulukuussa 25 korkopistettä, ja sen odotetaan jatkavan keventämistä.
Suomen Hypoteekkiyhdistyksen toimitusjohtaja Ari Pauna kehottaa asuntovelallisia harkitsemaan korkosuojauksia. ”Vaikka korot ovat laskussa, pitkän aikavälin epävarmuus on kasvanut. Kiinteäkorkoinen laina tai korkokatto voi tuoda mielenrauhaa.”
