Euroopan keskuspankki valmistautuu laskemaan ohjauskorkoaan helmikuun kokouksessa inflaation kiihtymisestä huolimatta. Ekonomistit odottavat 0,25–0,50 prosenttiyksikön kevennystä, mikä toisi suomalaiselle keskivertolainanottajalle kymmenien eurojen kuukausittaiset säästöt.
Keskuspankki tasapainoilee kasvun ja inflaation välillä
Euroopan keskuspankin rahapolitiikkakomitea kokoontuu helmikuun puolivälissä päättämään euroalueen ohjauskorkojen tulevaisuudesta. Markkinat hinnoittelevat lähes varmana 0,25 prosenttiyksikön koronlaskua, mutta kasvava joukko ekonomisteja pitää mahdollisena jopa 0,50 prosenttiyksikön kevennystä.
Tällä hetkellä EKP:n talletuskorko on 3,00 prosenttia ja perusrahoitusoperaatioiden korko 3,40 prosenttia. Mikäli keskuspankki päätyy aggressiivisempaan laskuun, talletuskorko painuisi 2,50 prosenttiin – tasolle, jota ei ole nähty sitten vuoden 2023 alkupuolen.
Päätös on merkittävä erityisesti euroalueen velkaantuneille kotitalouksille. Suomessa euribor-sidonnaisia asuntolainoja on noin 1,4 miljoonaa kappaletta, ja niiden yhteenlaskettu arvo ylittää 100 miljardia euroa. Jokainen prosenttiyksikön lasku ohjauskorkoon heijastuu suoraan näiden lainojen kustannuksiin.
Inflaation nousu ei pysäytä kevennyslinjaa
Koronlasku tulee ajankohtana, jolloin euroalueen inflaatio on jälleen kiihtynyt. Tammikuun ennakkotietojen mukaan kuluttajahinnat nousivat 2,4 prosenttia vuositasolla, kun joulukuussa vastaava luku oli 2,2 prosenttia. Pohjainflaatio, josta on poistettu energia ja ruoka, pysytteli sitkeästi 2,7 prosentissa.
Keskuspankki näyttää kuitenkin painottavan nyt enemmän euroalueen heikkoja kasvunäkymiä kuin lyhyen aikavälin inflaatiopiikkejä. Saksan teollisuus on ajautunut pitkittyneeseen taantumaan, Ranskan poliittinen epävakaus varjostaa taloutta, ja koko euroalueen BKT-kasvu jäi viime vuonna vaivaiseen 0,7 prosenttiin.
Energiahintojen viimeaikainen nousu selittää osan inflaation kiihtymisestä, mutta keskuspankin ekonomistit arvioivat tämän olevan väliaikaista. Palveluinflaatio sen sijaan huolettaa edelleen, sillä se pysyttelee yli 4 prosentin tasolla palkkakehityksen paineissa.
Lagarde vihjaa kevennyksistä
EKP:n pääjohtaja Christine Lagarde antoi tammikuun lopussa Davosin talousfoorumissa selkeitä vihjeitä tulevasta suunnasta. ”Olemme matkalla kohti inflaatiotavoitettamme, ja rahapolitiikan on tuettava tätä kehitystä”, Lagarde totesi yleisölle.
”Euroalueen talous tarvitsee tukea. Emme voi jäädä odottamaan täydellistä dataa, vaan meidän on toimittava ennakoivasti”, pääjohtaja jatkoi.
Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn, joka istuu EKP:n neuvostossa, on ollut samoilla linjoilla. ”Koronlaskujen tie on auki, ja helmikuu tarjoaa hyvän tilaisuuden jatkaa sitä”, Rehn kommentoi tammikuussa. Hän korosti erityisesti euroalueen heikkoa investointikehitystä, joka vaatii keveämpää rahoitusympäristöä.
Nordean pääekonomisti Tuuli Koivu arvioi koronlaskun olevan käytännössä varma asia. ”Kysymys on enää siitä, laskeeko EKP 25 vai 50 korkopistettä. Itse kallistun maltillisemman vaihtoehdon kannalle, mutta yllätykseen on varauduttava”, Koivu sanoo.
Asuntovelalliselle helpotusta – säästö jopa 100 euroa kuukaudessa
Suomalaisille asuntovelallisille koronlasku tuo konkreettista helpotusta. Tyypillisellä 200 000 euron asuntolainalla 25 vuoden maksuajalla 0,25 prosenttiyksikön koronlasku pienentää kuukausierää noin 25–30 euroa. Puolen prosenttiyksikön lasku toisi jo 50–60 euron säästön.
Mikäli EKP jatkaa koronlaskuja vuoden mittaan markkinoiden ennustamaan tahtiin – yhteensä 0,75–1,00 prosenttiyksikköä – keskivertoasuntovelallisen vuotuiset säästöt nousevat 1 000–1 500 euroon nykytilanteeseen verrattuna.
Myös yritysten rahoituskustannukset kevenevät. Suomen Yrittäjien pääekonomisti Mika Kuismanen pitää koronlaskuja tervetulleina. ”Pk-yritysten investointihalukkuus on ollut jäissä korkeiden korkojen takia. Jokainen helpotus auttaa, vaikka suurempi muutos nähdään vasta kun korot ovat selvästi nykyistä alempana”, Kuismanen toteaa.
Asuntomarkkinoille koronlasku tuo odotettua piristystä. Kiinteistönvälitysalan Keskusliiton mukaan asuntokauppa on jo vilkastunut odotuksissa kevenevästä korkotasosta. ”Näemme selvästi, että ostajat ovat palaamassa markkinoille. Koronlaskut vahvistavat tätä trendiä”, sanoo toimitusjohtaja Mika Sintonen.
Markkinat hinnoittelevat jo useita laskuja
Rahamarkkinat hinnoittelevat tällä hetkellä EKP:n talletuskoron laskevan 2,00–2,25 prosenttiin vuoden 2026 loppuun mennessä. Tämä tarkoittaisi vielä 3–4 koronlaskua helmikuun jälkeen.
12 kuukauden euribor, johon valtaosa suomalaisista asuntolainoista on sidottu, on jo laskenut ennakoivasti. Tammikuun lopussa se noteerattiin 2,45 prosentissa, kun vielä vuosi sitten lukema oli lähes 4 prosenttia.
EKP:n seuraava korkokokous pidetään 13.–14. helmikuuta, ja päätös julkistetaan 14. helmikuuta kello 15.15 Suomen aikaa. Kokouksen jälkeen Christine Lagarde pitää lehdistötilaisuuden, jossa hän avaa päätöksen perusteluja ja antaa vihjeitä tulevasta rahapolitiikasta.
Seuraavat kokoukset on aikataulutettu huhtikuulle ja kesäkuulle, jolloin markkinat odottavat lisälaskuja mikäli inflaatiokehitys pysyy hallinnassa. Suurin epävarmuus liittyy energiahintoihin ja geopoliittisiin jännitteisiin, jotka voivat yllättäen muuttaa inflaationäkymiä.
