Suomalaisten asuntolainojen korot pysyivät tammikuussa käytännössä muuttumattomina, vaikka Euroopan keskuspankki on viime kuukausina pitänyt ohjauskorkonsa ennallaan. Kotitaloudet maksavat edelleen korkeita lainakustannuksia, eikä helpotusta ole luvassa lähikuukausina.
Marginaalit pitävät pintansa ohjauskoron tasosta huolimatta
Taloussanomien tuoreen selvityksen mukaan asuntolainojen korot pysyivät vuoden 2025 lopussa ja tammikuun 2026 alussa vakaina. Tyypillinen 12 kuukauden euribor-sidonnainen asuntolaina liikkuu edelleen 3,5–4,0 prosentin kokonaiskorkotasolla, kun mukaan lasketaan pankkien marginaalit.
Euroopan keskuspankki piti viimeisimmässä kokouksessaan joulukuussa ohjauskorkonsa 4,0 prosentissa. Markkinoilla oli odotettu mahdollisia signaaleja koronlaskuista, mutta EKP:n viestintä pysyi maltillisena inflaatiohuolien vuoksi.
Pankkien asuntolainamarginaalit ovat pysyneet keskimäärin 0,5–0,8 prosentissa, mikä tarkoittaa, että kilpailutilanne ei ole merkittävästi kiristynyt. Uusien asuntolainojen nostajat kohtaavat siten edelleen historiallisesti korkeita kokonaiskorkoja.
Suomessa asuntovelallisia kotitalouksia on noin 1,4 miljoonaa, ja keskimääräinen asuntolaina on noin 110 000 euroa. Korkotason pysyminen nykyisellään merkitsee, että keskiverto asuntovelallinen maksaa kuukausittain noin 200–300 euroa enemmän korkomenoja kuin kaksi vuotta sitten.
Inflaatiopaineet jarruttavat koronlaskuja
Euroopan keskuspankin varovainen linja selittyy euroalueen sitkeällä inflaatiolla. Joulukuun inflaatiolukema oli 2,9 prosenttia, mikä ylittää edelleen EKP:n kahden prosentin tavoitteen. Palveluinflaatio on osoittautunut erityisen jähmeäksi ja pysyttelee lähellä neljää prosenttia.
Suomen tilanne poikkeaa euroalueen keskiarvosta. Kotimainen inflaatio on hidastunut noin 1,5 prosenttiin, mutta EKP:n rahapolitiikka määräytyy koko euroalueen tilanteen mukaan. Tämä tarkoittaa, että suomalaiset asuntovelaliset kärsivät korkeista koroista, vaikka kotimainen hintataso ei enää kiihdy samalla vauhdilla.
Korkomarkkinoiden futuurihinnoittelu ennakoi, että ensimmäinen koronlasku voisi ajoittua aikaisintaan kesään 2026. Tämä tarkoittaa, että asuntovelallisten on varauduttava nykyiseen korkotasoon vielä usean kuukauden ajan.
Pankinjohtajat kehottavat varautumaan pitkään korkotalveen
”Olemme nähneet merkkejä siitä, että kotitaloudet ovat sopeutuneet korkeampaan korkotasoon. Lainanhakijoiden määrä on kuitenkin laskenut selvästi, ja asuntokauppa käy edelleen vaimeasti”, kommentoi Nordean Suomen henkilöasiakasliiketoiminnan johtaja Taloussanomille.
OP Ryhmän pääekonomisti puolestaan arvioi, että korkotason vakiintuminen tuo tiettyä ennustettavuutta kotitalouksien taloudenhoitoon. ”Vaikka korot ovat korkealla, epävarmuus vähenee kun tiedetään, ettei suuria yllätyksiä ole tulossa lähikuukausina”, hän toteaa.
Asiantuntijat muistuttavat, että kiinteäkorkoisten lainojen suosio on kasvanut merkittävästi. Uusista asuntolainoista jo noin 35 prosenttia sidotaan kiinteään korkoon, kun osuus oli vielä muutama vuosi sitten alle 10 prosenttia.
Asuntovelallisen kuukausierä pysyy korkeana – esimerkkejä euroissa
Käytännössä 200 000 euron asuntolainalla ja 25 vuoden maksuajalla kuukausierä on nykyisellä noin 3,8 prosentin kokonaiskorolla noin 1 030 euroa. Vastaava erä oli vuoden 2021 lopussa alle 800 euroa, kun korot olivat lähellä nollaa.
Ensiasunnon ostajille tilanne on erityisen haastava. Asuntokauppojen määrä laski vuonna 2025 noin 15 prosenttia edellisvuodesta, ja erityisesti pääkaupunkiseudulla markkinat ovat hiljentyneet merkittävästi.
Vuokra-asuntomarkkinoilla paine on kasvanut, kun osa potentiaalisista asunnonostajista pysyttelee vuokralla odottaen edullisempia aikoja. Vuokrat ovat nousseet suurimmissa kaupungeissa 3–5 prosenttia viimeisen vuoden aikana.
Keväälle odotetaan selkeyttä – koronlaskut mahdollisia kesällä
Markkinat seuraavat tarkasti EKP:n tammikuun ja maaliskuun kokouksia. Mikäli euroalueen inflaatio jatkaa hidastumistaan, ensimmäinen koronlasku voi toteutua kesä-heinäkuussa 2026.
Suomen Pankin tuore ennuste arvioi, että 12 kuukauden euribor voisi laskea vuoden loppuun mennessä noin 3,0–3,2 prosenttiin nykyisestä 3,6 prosentista. Tämä toisi keskiverto asuntovelalliselle noin 50–70 euron kuukausittaisen helpotuksen.
Asuntomarkkinoiden elpyminen edellyttää kuitenkin selkeämpää käännettä korko-odotuksissa. Kiinteistönvälittäjät arvioivat, että kaupankäynti vilkastuisi merkittävästi vasta kun kokonaiskorot laskevat alle kolmen prosentin.
