Yhtiön esittely

Pihlajalinna Oyj (PIHLIS) on yksi Suomen johtavista yksityisistä sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottajista. Yhtiö tarjoaa kattavia lääkärikeskus- ja sairaalapalveluita, työterveyspalveluita sekä vakuutusyhteistyöpalveluita. Lisäksi Pihlajalinna tuottaa sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutuotantomalleja hyvinvointialueille, edistäen julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyötä vaikuttavien palveluiden tuottamiseksi kansalaisille.

Historia ja tausta

Pihlajalinna Oyj on perustettu vuonna 2014, ja sen kotipaikka on Tampere. Yhtiön osakkeet on listattu Nasdaq Helsingin pörssissä. Pihlajalinnan toiminta on keskittynyt kokonaisuudessaan Suomeen, ja yhtiö maksaa kaikki veronsa Suomeen. Vuonna 2024 Pihlajalinna jatkoi vahvaa orgaanista kasvua ja kehitti toimintaansa tavoitteellisesti eri liiketoimintafunktioissa ja kumppanuuksissa.

Markkina-asema Suomessa ja kansainvälisesti

Pihlajalinna on vakiinnuttanut asemansa yhtenä Suomen suurimmista yksityisistä terveys- ja sosiaalipalveluiden tarjoajista. Suomen terveyspalvelumarkkinoita hallitsevat muutamat suuret valtakunnalliset toimijat, ja Pihlajalinna on markkinan kolmanneksi suurin toimija, jonka markkinaosuuden uskotaan edelleen vahvistuvan. Yhtiön liiketoiminta on kokonaisuudessaan Suomessa, eikä sillä ole merkittävää kansainvälistä toimintaa.

Liiketoiminta

Pihlajalinnan liiketoiminta on monipuolista ja kattaa laajan kirjon terveys- ja sosiaalipalveluita.

Tuotteet ja palvelut

• Lääkärikeskus- ja sairaalapalvelut: Yhtiö tarjoaa yleislääkäripalveluita, erikoislääkäripalveluita (kuten ortopedia ja gynekologia), laboratoriopalveluita ja kuvantamista. Sairaalapalveluihin kuuluu kirurgisia leikkauksia kahdeksalla paikkakunnalla Suomessa.
• Työterveyspalvelut: Pihlajalinna tuottaa työterveyspalveluita yrityksille, ja sillä on laajoja sopimuksia, kuten neljän vuoden jatkosopimus Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen (Pohde) kanssa, joka kattaa 14 000 työntekijää.
• Digitaaliset palvelut: Yhtiö tarjoaa etäpalveluita ja chat-vastaanottoja, jotka mahdollistavat lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen tavoittamisen etänä.
• Julkisen sektorin palvelut: Pihlajalinna tarjoaa hyvinvointialueille sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutuotantomalleja ja on kumppanina julkisissa ulkoistuksissa.
• Asumis- ja hyvinvointipalvelut: Yhtiö on aiemmin tuottanut myös asumis- ja hyvinvointipalveluita, mutta asumispalveluiden divestoinnit ovat vaikuttaneet liikevaihtoon.

Asiakassegmentit

Pihlajalinnan asiakaskunta koostuu neljästä pääsegmentistä:

• Yksityishenkilöt: Suoraan lääkärikeskusten ja sairaaloiden palveluita käyttävät asiakkaat.
• Yritykset: Työterveyspalveluita ostavat yritykset.
• Vakuutusyhtiöt: Yhteistyö vakuutusyhtiöiden kanssa on tärkeä kasvuajuri yksityisissä terveyspalveluissa.
• Julkinen sektori (hyvinvointialueet): Kunnat ja hyvinvointialueet, jotka ostavat sosiaali- ja terveyspalveluita ulkoistettuina.

Kilpailuedut ja -haitat

Kilpailuedut:

• Laaja palveluverkosto: Pihlajalinnalla on kattavat lähi-, etä- ja digipalvelut eri puolilla Suomea.
• Vahva markkina-asema: Yhtiö on yksi Suomen johtavista toimijoista, mikä antaa sille neuvotteluvoimaa ja skaalaetuja.
• Kokonaiskustannusvaikuttavuus: Pihlajalinna pyrkii erottautumaan tarjoamalla kumppaneilleen hoitopolkuja, jotka tuovat säästöjä alhaisempien kustannusten muodossa.
• Kannattavuuskäänne: Yhtiö on osoittanut kykyä parantaa kannattavuuttaan tehostamistoimenpiteillä ja hinnoittelulla.

Kilpailuhaitat:

• Julkisen sektorin riippuvuus: Osa liiketoiminnasta on riippuvaista julkisen sektorin ulkoistussopimuksista, joiden päättyminen voi luoda epävarmuutta ja laskea liikevaihtoa.
• Sote-uudistuksen vaikutukset: Hyvinvointialueiden toiminnan vakiintuminen ja päätökset palvelujen hankinnasta voivat vaikuttaa markkinadynamiikkaan.
• Kova kilpailu: Terveyspalvelualalla on kova kilpailu suurten toimijoiden kesken.
• Henkilöstön saatavuus ja kustannukset: Ammattitaitoisen henkilöstön pito- ja vetovoima on merkittävä haaste alalla.

Liiketoimintamalli

Pihlajalinnan liiketoimintamalli perustuu monikanavaiseen palvelutarjontaan yksityishenkilöille, yrityksille ja julkiselle sektorille. Yhtiö painottaa orgaanista kasvua erityisesti yksityisissä terveyspalveluissa ja kannattavuuden jatkuvaa parantamista. Strategian keskiössä on terveydenhuollon uudistaminen tarjoamalla kumppaneille kokonaiskustannusvaikuttavia palveluita hoitopolkujen kautta. Tämä tarkoittaa siirtymistä suoriteperusteisesta tukkumarkkinasta kohti kokonaisvaltaisempia, asiakkaalle säästöjä tuottavia ratkaisuja.

Taloudellinen analyysi

Annetut talousluvut ovat rajallisia, ja kattava taloudellinen analyysi ei ole mahdollista kaikilta osin. Käytettävissä olevat tiedot antavat kuitenkin viitteitä yhtiön tilanteesta.

Annetut talousluvut

• Nykyinen kurssi: 14.4 EUR
• 52 viikon vaihteluväli: 10 – 17.3 EUR

Nykyinen kurssi 14.4 EUR sijoittuu 52 viikon vaihteluvälin keskivaiheille, lähemmäs ylärajaa. Tämä voi heijastaa markkinoiden myönteistä reaktiota viimeaikaisiin uutisiin ja parantuneisiin näkymiin.

Arvostuskertoimet (P/E, P/B)

Annetuista tiedoista ei ole saatavilla P/E- tai P/B-lukuja, joten suora vertailu toimialan keskiarvoihin ei ole mahdollista. Uutislähteiden mukaan Pihlajalinnan osake houkuttelee onnistuneen tuloskäänteen ja ”halvan hinnoittelun” vuoksi, mikä viittaa siihen, että analyytikot pitävät arvostusta kohtuullisena. Danske Bankin analyytikon mukaan yhtiön kuluvan vuoden ennusteella laskettu EV/EBITA-kerroin on 10,3x ja P/E 9,7x lokakuussa 2025. Osake noteerataan noin 10 prosentin alennuksella P/E-kertoimella vuodelle 2026 suhteessa pääkilpailijaan Terveystaloon.

Inderesin analyytikko arvioi syyskuussa 2024 Pihlajalinnan riski/tuotto-suhteen houkuttelevana nykyarvostuksella (2024e oik. P/E 10x).

Kannattavuus ja sen kehitys

Pihlajalinnan kannattavuus on ollut viime aikoina vahvassa myötätuulessa. Vuoden 2024 tilinpäätöstiedot osoittivat vahvaa orgaanista kasvua ja kannattavuuden paranemista. Oikaistu EBITA oli 55,2 miljoonaa euroa (2023: 37,8 miljoonaa euroa), ja oikaistu EBITA-marginaali nousi 7,8 prosenttiin (2023: 5,2 prosenttia). Q2/2025:n liikevaihto oli 171,3 miljoonaa euroa ja oikaistu EBITA-marginaali noin 8,5 prosenttia, osakekohtaisen tuloksen noustessa lähes 100 prosenttia. Q3/2025:n osalta kannattavuus parani vertailukautta heikommasta kysynnästä huolimatta. Yhtiö odottaa oikaistun EBITAn nousevan vähintään 65 miljoonaan euroon vuonna 2025 (2024: 55,2 miljoonaa euroa), vaikka liikevaihdon arvioidaan laskevan hieman edellisvuodesta. Kannattavuutta ovat parantaneet julkisten palveluiden sopeuttamistoimenpiteet, yksityisten terveyspalveluiden kaupalliset toimenpiteet, tehostuneet palveluprosessit ja kustannusten hallinta.

Tase ja velkaantuneisuus

Annetuista tiedoista ei ole saatavilla yksityiskohtaisia tase- tai velkaantuneisuustietoja. Kuitenkin vuoden 2024 taloudellisissa kohokohdissa nettovelan suhde oikaistuun käyttökatteeseen (EBITDA) oli 2,9 (2023: 4,4), mikä osoittaa velkaantuneisuuden laskeneen merkittävästi. Yhtiön keskipitkän aikavälin strategisena tavoitteena on pitää nettovelan suhde oikaistuun käyttökatteeseen alle 2,5x. Omavaraisuusaste oli 44 % vuonna 2024.

Kassavirta ja osingot

Vuonna 2024 liiketoiminnan rahavirta investointien jälkeen (vapaa kassavirta) oli 88,6 miljoonaa euroa (2023: 60,5 miljoonaa euroa). Yhtiön hallitus ehdotti 31.12.2024 päättyneeltä tilikaudelta jaettavaksi osinkoa 0,38 euroa osakkeelta (2023: 0,07 euroa osakkeelta). Pihlajalinnan osinkopolitiikka säilyy ennallaan: vähintään 1/3 vuotuisesta osakekohtaisesta tuloksesta huomioiden yhtiön pääomarakenteen ja rahoitustarpeet.

Strategia ja näkymät

Yhtiön strategia

Pihlajalinnan päivitetyn strategian keskiössä on terveydenhuollon uudistaminen tarjoamalla kumppaneille kokonaiskustannusvaikuttavia palveluita hoitopolkujen kautta. Tämä tarkoittaa siirtymistä suoriteperusteisesta tukkumarkkinasta kohti kokonaisvaltaisempia, asiakkaalle säästöjä tuottavia ratkaisuja. Yhtiö keskittyy vuonna 2025 orgaaniseen kasvuun erityisesti yksityisissä terveyspalveluissa sekä kannattavuuden jatkuvaan parantamiseen. Pihlajalinnan liiketoiminnan painopiste siirtyy yhä vahvemmin yksityisiin terveyspalveluihin, joita tuotetaan ensisijaisesti vakuutus-, yritys- ja julkisen sektorin kumppaneille.

Yhtiö on myös uudistanut toimintamalliaan ja johtoryhmäänsä 1.1.2026 alkaen varmistaakseen strategian mukaisen kehityksen ja kasvun. Uudistus selkeyttää ja yhdenmukaistaa johtamisrakennetta, nopeuttaa päätöksentekoa ja tehostaa konsernipalveluita.

Kasvunäkymät

Vaikka liikevaihdon odotetaan laskevan hieman vuonna 2025 edellisvuoden tasosta (704,4 milj. euroa vuonna 2024) noin 650 miljoonaan euroon johtuen erityisesti Kuusiolinna Terveyden palveluiden siirroista ja erityisasumispalveluiden divestoinnista, kannattavuuden (oik. EBITA) odotetaan nousevan vähintään 65 miljoonaan euroon. Yhtiö arvioi kysynnän jatkuvan vakaana, mutta hidas talouskasvu voi vaikuttaa ennakoitua enemmän kysyntään. Pihlajalinnan keskipitkän aikavälin strategiset tavoitteet sisältävät liikevaihdon vähintään 700 miljoonaan euroon ja oikaistun EBITA-marginaalin 12 prosenttiin. Julkisen ulkoistusmarkkinan odotetaan avautuvan tulevina vuosina, mikä voi tarjota uusia kasvumahdollisuuksia.

Ajankohtaiset tapahtumat

• Tuloskäänne ja arvostus: Yhtiö on onnistunut tuloskäänteessä, ja osaketta pidetään ”halvan hinnoittelun” vuoksi houkuttelevana.
• Työterveyssopimukset: Pihlajalinna solmi neljän vuoden jatkosopimuksen työterveyspalveluiden tuottamisesta Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueelle (Pohde), kattaen 14 000 työntekijää. Tämä on merkittävä ja vakaata kassavirtaa tuova sopimus.
• Kannattavuuden paraneminen: Q2/2025:n tulos ylitti odotukset, liikevaihdon ollessa 171,3 miljoonaa euroa ja oikaistun EBITA-marginaalin noin 8,5 prosenttia. Osakekohtainen tulos nousi lähes 100 prosenttia. Q3/2025:n kannattavuus parani vertailukautta heikommasta kysynnästä huolimatta.
• Muutosneuvottelut: Yhtiö käynnisti syyskuussa 2025 muutosneuvottelut, jotka koskivat koko konsernin noin 6 500 työntekijää. Neuvottelujen seurauksena vähennetään 88 pääasiassa hallinnollista tehtävää ja noin 92 työtehtävään tehdään muutoksia. Tavoitteena on toimintamallin uudistaminen ja tehokkuuden parantaminen.
• Ulkoistussopimusten päättyminen: Joidenkin ulkoistussopimusten päättyminen luo lyhyellä aikavälillä epävarmuutta ja vaikuttaa liikevaihtoon, mutta yhtiö pyrkii kompensoimaan tätä yksityisten palveluiden kasvulla.
• Sponsorointiyhteistyön päättyminen: Pihlajalinna katkaisi yhteistyön Kiekko-Vantaan kanssa elokuussa 2025, mikä osoittaa pyrkimystä tehostaa menoja.

Riskit ja mahdollisuudet

Keskeiset riskit

• Liiketoimintariskit:
  • Julkisten sopimusten epävarmuus: Ulkoistussopimusten päättyminen ja hyvinvointialueiden tulevat hankintapäätökset voivat vaikuttaa liikevaihtoon ja kannattavuuteen.
  • Kilpailu: Kova kilpailu terveyspalvelumarkkinoilla voi painaa hintoja ja marginaaleja.
  • Henkilöstöresurssit: Ammattitaitoisen henkilöstön saatavuus ja palkkakustannusten nousu ovat jatkuvia haasteita.
  • Talouskasvun hidastuminen: Hidas talouskasvu voi vaikuttaa palveluiden kysyntään, erityisesti yksityisellä puolella ja työterveydessä.
• Markkinariskit:
  • Sote-uudistus: Sote-uudistuksen myötä muuttuva toimintaympäristö ja lainsäädäntö voivat tuoda ennakoimattomia vaikutuksia.
  • Kuluttajakäyttäytymisen muutokset: Muutokset asiakkaiden mieltymyksissä ja digitaalisten palveluiden omaksumisessa.
• Rahoitusriskit:
  • Korkoriski: Korkeammat korot voivat vaikuttaa yhtiön rahoituskuluihin.
  • Velkaantuneisuus: Vaikka velkaantuneisuus on laskenut, korkea velkaantuneisuus voi rajoittaa investointikykyä.

Kasvumahdollisuudet

• Yksityisten palveluiden kasvu: Yhtiö keskittyy vahvasti orgaaniseen kasvuun yksityisissä terveyspalveluissa, erityisesti vakuutusyhtiökumppanuuksien kautta.
• Hyvinvointialueiden kumppanuudet: Vahva kokemus julkisen terveydenhuollon kumppanuudesta auttaa Pihlajalinnaa ratkaisemaan yhteiskunnan haasteita hyvinvointialueiden kanssa. Julkisen ulkoistusmarkkinan odotetaan myös avautuvan tulevina vuosina.
• Digitaalisten palveluiden kehitys: Etä- ja digipalveluiden laajentaminen ja kehittäminen tarjoaa tehokkaita tapoja tavoittaa asiakkaita ja parantaa saavutettavuutta.
• Kokonaiskustannusvaikuttavuus: Uudistettu strategia, joka keskittyy kokonaiskustannusvaikuttaviin hoitopolkuihin, voi parantaa kilpailukykyä ja luoda uusia kumppanuuksia.
• Väestön ikääntyminen: Suomen ikääntyvä väestö lisää terveyspalveluiden kysyntää pitkällä aikavälillä.

Toimialan trendit

• Sote-uudistus ja hyvinvointialueet: Hyvinvointialueiden toiminnan vakiintuminen ja niiden palveluhankinnat muokkaavat markkinaa merkittävästi.
• Digitalisaatio: Digitaalisten terveyspalveluiden, kuten etävastaanottojen ja tekoälypohjaisten ratkaisujen, rooli kasvaa jatkuvasti.
• Kustannustehokkuuden vaatimus: Sekä julkisella että yksityisellä sektorilla korostuu tarve tuottaa palveluita entistä kustannustehokkaammin.
• Ennaltaehkäisevä terveydenhuolto: Painopiste siirtyy yhä enemmän sairauksien hoitamisesta niiden ennaltaehkäisyyn ja kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin.

Yhteenveto sijoittajalle

Pihlajalinna Oyj on mielenkiintoisessa vaiheessa sijoituskohteena. Yhtiö on onnistunut toteuttamaan kannattavuuskäänteen, ja sen Q2/2025:n tulos oli vahva, mikä on saanut analyytikot arvioimaan osakkeen arvostuksen kohtuulliseksi ja näkymät valoisiksi. Pihlajalinna keskittyy strategisesti orgaaniseen kasvuun yksityisissä terveyspalveluissa ja tehostaa toimintaansa muutosneuvotteluilla.

Toisaalta julkisten ulkoistussopimusten päättyminen tuo lyhyen aikavälin epävarmuutta ja laskee liikevaihtoa vuonna 2025. Yhtiön kyky kompensoida tätä yksityisten palveluiden kasvulla ja uusilla kokonaiskustannusvaikuttavilla kumppanuuksilla on avainasemassa. Uusi neljän vuoden työterveyssopimus Pohteen kanssa on positiivinen signaali vakaiden tulovirtojen turvaamisesta.

Keskeiset seurattavat asiat

• Kannattavuuden kehitys: Seuraa oikaistun EBITA-marginaalin kehitystä ja yhtiön kykyä saavuttaa asetetut kannattavuustavoitteet.
• Liikevaihdon kasvu yksityisissä palveluissa: Onko yhtiö kyennyt kompensoimaan julkisten sopimusten päättymisen vaikutuksia yksityisen sektorin kasvulla?
• Hyvinvointialueiden hankinnat: Miten julkisen ulkoistusmarkkinan odotettu avautuminen etenee ja miten Pihlajalinna menestyy uusissa tarjouskilpailuissa?
• Tehostamistoimenpiteiden vaikutukset: Miten muutosneuvottelut ja uusi toimintamalli vaikuttavat kustannusrakenteeseen ja palvelun laatuun?

Analyytikkojen näkemys

Analyytikoiden konsensusluokitus Pihlajalinnalle on ”Osta” (4 analyytikon tietojen perusteella), ja 12 kuukauden keskimääräinen hintatavoite on 16.75 euroa, ylimmän arvion ollessa 18 euroa ja alimman 15.5 euroa. Tämä implikoi noin 16,32 prosentin nousupotentiaalia nykykurssiin verrattuna. Inderesin analyytikko nosti toukokuussa 2025 tavoitehinnan 16,5 euroon ja toisti lisää-suosituksen, perustellen sitä kokonaiskustannusvaikuttavuuteen keskittyvällä strategialla ja lupaavilla askelmerkeillä tulevaan vuoteen. Danske Bankin analyytikko nosti lokakuussa 2025 tavoitehintahaarukan 15,5–17,5 euroon ja näkee Pihlajalinnan kasvavan kannattavasti rajoitetun kilpailun markkinoilla.