Eduskunta hyväksyi historiallisen muutoksen perintöverotukseen. Verovapauden alaraja nousee 20 000 eurosta 30 000 euroon, mikä vapauttaa arviolta kymmeniätuhansia suomalaisia perinnönsaajia verotuksesta kokonaan. Muutos astuu voimaan vuoden 2026 alusta.
Alarajan nosto vapauttaa pienet perinnöt verolta
Hallituspuolueiden esitys perintöveron alarajan nostamisesta eteni eduskunnassa 3. joulukuuta 2025. Muutoksen myötä alle 30 000 euron perinnöt vapautuvat kokonaan perintöverosta nykyisen 20 000 euron rajan sijaan.
Käytännössä tämä tarkoittaa, että perinnönsaaja säästää enimmillään noin 1 500 euroa veroa, kun verovapaa osuus kasvaa 10 000 eurolla. Ensimmäisen veroluokan eli lähiomaisten perintöveroprosentti 20 000–40 000 euron perinnöissä on 7 prosenttia.
Verohallinnon tilastojen mukaan Suomessa käsitellään vuosittain noin 50 000 perintöverotapausta. Alarajan noston arvioidaan vähentävän verotulojen kokonaiskertymää noin 40–60 miljoonaa euroa vuodessa, mutta vastaavasti keventävän Verohallinnon hallinnollista taakkaa pienten perintöjen osalta.
Muutos koskee kaikkia perinnönsaajia veroluokasta riippumatta. Myös lahjaveron alaraja pysyy ennallaan 5 000 eurossa, joten perintö- ja lahjaverotusjärjestelmien välinen ero kasvaa entisestään.
Inflaatio söi verovapaan rajan arvon
Perintöveron alarajaa on nostettu viimeksi vuonna 2017, jolloin raja nousi 17 000 eurosta 20 000 euroon. Kuluttajahintaindeksin mukaan tuon rajan reaaliarvo on kuluneina vuosina heikentynyt merkittävästi – vuoden 2017 20 000 euroa vastaa nykypäivän noin 24 000 euroa.
Asuntojen ja muun varallisuuden hintakehitys on ollut vielä nopeampaa. Tilastokeskuksen mukaan olemassa olevien asuntojen hinnat nousivat vuosina 2017–2022 keskimäärin 15 prosenttia ennen viimeaikaista korjausliikettä. Tämä on johtanut tilanteeseen, jossa yhä useampi pienen asunnon perinyt on joutunut verovelvolliseksi.
Hallitus perustelikin esitystä nimenomaan inflaatiokehityksellä ja tarpeella palauttaa verovapaan rajan ostovoima. Samalla haluttiin keventää keskituloisten perheiden verotaakkaa tilanteessa, jossa vanhemmalta sukupolvelta siirtyy tyypillisesti omistusasunto tai kesämökki.
Valtiovarainministeri puolusti uudistusta
Valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) kommentoi päätöstä eduskunnan täysistunnossa:
”Perintöveron alarajan nosto on oikeudenmukainen toimenpide. Ei ole kohtuullista, että tavallinen suomalainen perhe joutuu maksamaan veroa isovanhemman pienestä kesämökistä tai vaatimattomasta säästöpotista.”
Opposition riveistä kritiikkiä esitti SDP:n kansanedustaja Matias Mäkynen, joka korosti verotulojen menetystä:
”Samaan aikaan kun hallitus leikkaa koulutuksesta ja sosiaaliturvasta, se keventää varakkaimpien verotusta. Perintövero on yksi harvoista keinoista tasata varallisuuseroja sukupolvien välillä.”
Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Matias Marttinen puolestaan painotti kokonaisuutta:
”Tämä on maltillinen muutos, joka kohdistuu nimenomaan pieniin ja keskisuuriin perintöihin. Suuret perinnöt verotetaan jatkossakin täysimääräisesti.”
Omistusasunnon perijä hyötyy eniten
Muutos vaikuttaa erityisesti tilanteisiin, joissa perikunnan ainoa merkittävä varallisuuserä on asunto. Esimerkiksi 150 000 euron arvoisen asunnon perivä yksi lapsi maksaa jatkossa perintöveroa noin 10 700 euroa aiemman 11 900 euron sijaan – säästö on noin 1 200 euroa.
Kun perillisiä on useita, vaikutus kertautuu. Kahden lapsen periessä 200 000 euron omaisuuden kummankin perintöosuus on 100 000 euroa, jolloin molempien vero laskee noin 600 euroa eli perheen kokonaissäästö on 1 200 euroa.
Suurimmillaan hyöty on tilanteissa, joissa perintö jää juuri uuden rajan alle. Esimerkiksi 28 000 euron perinnöstä on aiemmin maksettu noin 640 euroa veroa, joka jää nyt kokonaan maksamatta.
Verokonsulttiyhtiö KPMG:n veroasiantuntija Maria Kauppinen arvioi muutoksen vaikutuksia käytännössä:
”Pienituloisten eläkeläisten lapsille tämä on konkreettinen helpotus. Sen sijaan suurten omaisuuksien perijiä muutos ei juuri koske.”
Laki voimaan tammikuussa 2026
Lakimuutos astuu voimaan 1. tammikuuta 2026. Uutta rajaa sovelletaan kaikkiin perintöihin, joissa perinnönjättäjä on kuollut lain voimaantulon jälkeen.
Eduskunta käsittelee loppuvuoden aikana vielä useita muita veromuutoksia osana vuoden 2026 budjettia. Hallitusohjelmassa on linjattu perintöverotuksen laajemmasta uudistamisesta vaalikauden loppupuolella, mutta konkreettisia esityksiä esimerkiksi sukupolvenvaihdosten verotuksen keventämisestä ei ole vielä annettu.
Verohallinto päivittää laskureitaan ja ohjeistustaan vuodenvaihteessa. Perinnönsaajien kannattaa huomioida, että perintöveroilmoitus on jätettävä kolmen kuukauden kuluessa vainajan kuolemasta riippumatta siitä, ylittääkö perintö verovapaan rajan vai ei.
